John Deere 6520-6920S Premium

Syksyllä 2001 esitellyssä JD 6020 Premium -mallistossa oli viisi 6-sylinteristä mallia. Pienin eli 110-hevosvoimainen 6520 oli vapaastihengittävä, muut oli varustettu ahtimella ja välijäähdytyksellä. Nimellistehot olivat kasvaneet eri malleissa 5-15 hevosvoimalla. Lisäksi 250 r/min alemmilla kierroksilla saavutettava huipputeho oli 5-8 hv nimellistehoa suurempi. Tehokkaimmassa 6920 S:ssä nimellisteho nousi 150:sta 160 hv:aan, jos tehoa välitettiin voa:n kautta tai nopeus oli yli 15 km/h. Moottorin öljynvaihtoväli oli pidennetty 500 tuntiin käytettäessä JD:n öljyjä. Huoltokustannukset olivat muiltakin osin edulliset mm. suodattimien kohtuullisten hintojen ansiosta.

Premium-varusteltujen versioiden PowerQuad Plus -vaihteistossa oli 4-portainen hydraulinen pikavaihde. Aluevaihdetta vaihdettaessa pikavaihde vaihtui automaattisesti sopivimpaan portaaseen. Lisävarusteena oli AutoQuad 2, jossa automatiikka valitsi moottorin kierroslukuun ja kuormitukseen perustuen sopivimman pikavaihteen. Valittavissa oli 2 ajo-ohjelmaa ja napeilla automatiikka voitiin ohittaa. Kaikki 6-sylinteriset mallit sai joko 40 km/h tai 50 km/h versiona.

Vuoden 2003 lopussa AutoQuad 2:n korvasi AutoQuad Plus, jossa pikavaihteiden kytkemistä pehmennettiin moottorin kierrosluvun muuttamisella vaihdon aikana. Peruutukseen voitiin esivalita eri pikavaihde kuin eteenpäin ajoon. Pikavaihteen vaihdon kierroslukua voitiin säätää 340 r/min. Lisävarusteena sai EcoShift-voimansiirron, jossa vaihteiden välityssuhteet olivat samat kuin 50 km/h versiossa: 40 km/h versiossa huippunopeutta rajoitettiin sähköisesti ja se saavutettiin jo 1700-1900 r/min kierrosluvulla.

6520:aa lukuun ottamatta tarjolla oli myös Premium Plus -versio, jossa oli ZF:n Eccomiin perustuva portaaton AutoPowr-voimansiirto. Esim. Fendtin Variosta poiketen Eccom rakentui nelivaihteisesta automaattivaihteistosta ja hydrostaattisesta ajovoimansiirrosta, joiden avulla käyttäjä sai tuntuman portaattomuudesta. Kilpailijoista poiketen kaasupoljin toimi perinteisesti eikä sitä voinut käyttää nopeuspolkimena. Ajonopeus säädettiin hallintalaitekyynärnojan vivulla. Vaihteiston toimintatapaa voitiin säätää portaattomasti taloudellisesta tehokkaaseen. Vaihteiston lisäksi Plus-malleissa oli vakiona sähköisesti ohjatut hydrauliventtiilit, joiden säätö oli aluksi karkeaportainen ja säätö tapahtui hankalasti valikoiden kautta. Vuoden 2004 alussa virtauksen säätö oli mahdollista 1 % portaissa.

Nostovoimaa oli hieman aikaisempaa enemmän. Nostolaite oli varustettu joustolla, joka pehmensi kuljetusajoa. Lisävarustevalikoima oli entistä runsaampi. Ohjaamoa oli kevyesti uudistettu. Melutasoksi ilmoitettiin 72 dB. Lisävarusteena mallistossa oli mm. päisteautomatiikka (vakiona 6920:ssa), automaatti-ilmastointi, hydraulinen etuakselin jousitus ja hydropneumaattinen ohjaamon jousitus.

Vuonna 2003 esiteltiin neliventtiilitekniikkaan ja Denson Common Rail -ruiskutukseen perustuvat moottorit, joissa paras vääntö saavutettiin aikaisempaa laajemmalla kierroslukualueella. Vääntömomentin nousu oli peräti 38-40 %. Myös 6520:n moottori oli nyt ahdettu. Samalla siirryttiin Danan valmistamiin etuakseleihin.