Case IH CS 110-150

9100-sarjan Steyrit olivat tulleet markkinoille vuonna 1995. Niiden pohjalta tehtiin Case IH CS 110-150 vuoden 1996 lopussa. Olennaisin ero oli väri ja konepellin muoto. Case IH:n esitteissä SisuDieseleistä ilmoitettiin tehoa mallimerkintöjen mukaisesti tehoa 5 hv enemmän eli 110, 120, 130 ja 150 hv. Käyttöohjeessa ilmoitetut jatkuvan tehon lukemat olivat kuitenkin samat kuin Steyreissä. Vääntölukemat olivat kauttaaltaan hieman heikommat kuin Valmeteissa. Momentinnousua löytyi CS:stä 26-27 %.

24+24 -vaihteisessa vaihteistossa oli 4-portainen powershift ja hydraulinen suunnanvaihtaja. Saatavilla oli myös 50 km/h versio. Ajokytkin oli öljykylpyinen 8-levyinen. Voiman ulosotto oli nelinopeuksinen. Nostovoimaa oli aluksi 8830 kiloa ja myöhemmin 9970 kiloa. Etuakselin jousitus oli saatavissa lisävarusteena. Tasauspyörästön lukkona edessä oli kytkettävä hammaslukko.

Ohjaamon melutaso oli 72 dB, vaikka verhoilu näyttää varsin muoviselta. Tärkeimmät nostolaitteen, hydrauliikan ja vaihteiston toiminnot ohjattiin monitoimikahvasta. Hydrauliikkaventtiileille oli lisäksi kahden venttiilin ohjaukseen joystick. Hallintalaitteiden sijoittelu oli kokonaisuutena varsin omaperäinen. Pakoputki siirrettiin pienempien mallien tavoin pilariin keväällä 1999 ja samalla konepellin tarroitus uudistettiin.

Suomeen isot CS:t tulivat vasta Agritekin tuomina vuonna 2001 ja tuontijakso jäi varsin lyhyeksi. Suomessa oli vakiona ilmaistuin ja perävaunun jarruventtiili. Rinnalla oli DeLuxe-malli, jossa oli mm. ilmastointi, kuormantunteva 115 l/min hydrauliikka ja 4 hydrauliikkalohkoa.