Belarus

Belarus 3022:n pohjalta esiteltiin vuonna 2009 tehokkaampi 3522, jossa oli 7,1-litrainen Deutz-moottori. Hydrauliikka säätötilavuuspumppuineen ostettiin Rexrothilta. Vaihteisto oli mekaaninen 24+12 (ryömintävaihtein 36+24) varustettuna 6-portaisella pikavaihteella. Kytkin oli kuiva 2-levyinen.

Vuonna 2015 ainoat länsivaatimukset täyttävä versiot olivat Stage IIIb:n mukainen 3522.5, jossa oli Deutz-moottori sekä Cummins-moottorilla varustettu 3522.6.

Vuonna 2016 esiteltiin 466-hevosvoimainen prototyyppi Belarus 4522, joka tuli myyntiohjelmaan vuonna 2019. Moottorina oli siinä vaiheessa 12,5- litrainen Caterpillar, jossa oli tehoa 431 hv.

Traktorit

Belarus 3522-4522

Belarus esitteli eri päästövaatimusten mukaisia malleja säännösten kiristyessä ja kaikki vanhat versiot jäivät malliohjelmaan niihin tyytyviä markkinoita varten. 4-versioiden uutuus oli ollut yhteispaineruiskutus, jolla päästiin Stage IIIA-vaatimuksiin. Vuonna 2013 esitellyissä 5-versioissa oli urearuiskutus, jolla päästiin Stage IIIb/Tier 4i tasolle. Vuonna 2015 tulivat 6-versiot, joissa oli hapetuskatalysaattori ja Stage IV/Tier 4 mukaiset päästöt. Huomion arvoista on se, että nämä vaatimukset täytettiin omilla moottoreilla, vaikka alemmilla päästötasoilla tarvittiin alkuvaiheessa ulkoa ostettuja moottoreita.

150-210 -hevosvoimaiset Belarukset eivät saavuttaneet kovin suurta suosiota ainakaan Euroopassa. Niiden tekniikka oli kokoluokassaan varsin yksinkertaista. Vaihteisto oli 16+8 tai 24+12 ilman pikavaihteita. Nostovoimaa oli 6,5 tonnia ja sähkönostolaite oli vakiona.

Syksyllä 2019 esiteltiin 1523.6 uudessa ulkoasussa.

Belarus 1523.5-2022.6

Vuonna 1999 Belarus otti reippaan askeleen suurempien traktorien suuntaan, kun 155-hevosvoimainen 1522 esiteltiin. 7,12-litrainen kuutoskone oli perustaltaan sama kuin aikaisemmin 1221-malliin esitelty. Samoin 16+8 -vaihteisto ilman pikavaihdetta oli peräisin pienemmästä mallista. Kulmikas, 90-luvun tyylinen muotoilu oli uutta eikä samantyylisiä malleja esitelty muita. Vuonna 2004 esitellyssä 1523:ssa siirryttiin pienempien uutuuksien tapaan pyöreälinjaiseen muotoiluun. 1523 sai saman, kaarevalasisen ohjaamon kuin 1222.

Nostovoima oli traktorin kokoluokan mukainen 7000 kg ja Boschin sähkönostolaite oli yleensä vakiovaruste. Hydrauliikkalohkoja oli vakiona kolme. Vakiorengastus oli traktorin kokoon nähden melko pieni.

Vuonna 2006 esitellyssä, välijäähdytetyssä 1523.3:ssa siirryttiin pienempien mallien mukaiseen perään ja lyhyempään akseliväliin. Deutz-moottorilla varustettua 1523.4:ää puolestaan on valmistettu myös pidemmällä akselivälillä.

2022 erosi muotoilultaan 1522/1523:sta, mutta tekniset erot olivat vähäisiä. Moottori oli joko oma 7,1-litrainen tai samankokoinen Deutz.

Belarus 1522-2022.4

Vladimirin traktoritehdas kehitti T-25:n pohjalta hieman tehokkaamman T-30:n 70-luvun puolivälissä. Moottorin teho oli nostettu 30 hevosvoimaan. Vaihteisto oli myös peräisin T-25:stä eli tarjolla oli suunnanvaihtaja ja ryömintävaihteet. Ruotsissa tätä mallia myytiin nimellä Belarus 30. Samaan sarjaan kuului myös 3-sylinterinen T-45.

1990-luvun alussa T-30:sta tuli persoonallisen näköinen järjestelmätraktori. Uutuutena oli oli riippumaton voa ja hydrostaattinen ohjaus. Useimmat valmistuneet traktorit olivat mallia T-30A eli nelivetomalleja.

Näiden mallien seuraajia olivat luiskakeulaiset VTZ-2032 ja VTZ-2048.

Vladimirets/Belarus T-30 – T-45

Vuonna 1956 HTZ-7:n korvasi Harkovin tehtaan tuotannossa DT-14, jossa oli 14 hv dieselmoottori. Voimansiirto, taka-akseli ja takasiltaan kiinnitetty vetokoukku olivat samoja kuin edeltäjässä. Moottori oli 1-sylinterinen, vesijäähdytteinen ja nelitahtinen. Ensimmäisessä DT-14 käynnistys tapahtui veivillä ja kehitetyssä DT-14A-versiossa bensalla. Vuonna 1957 esiteltiin DT-14B, jossa oli sähkökäynnistys ja 2-toiminen nostolaite. Vaihteita oli 4+4 suunnanvaihtajalla ja ryömintävaihteella varustettuna 5+4. Kytkin oli käsikäyttöinen. Ohjausjarruille oli erilliset polkimet vasemmalla ja oikealla reunalla ja lisäksi oli pääjarrupoljin. DT-14 oli ns. kääntötraktori: istuin voitiin kaksi pulttia avaamalla siirtää toiselle puolelle pystysuorassa olevaa ohjausakselia ja ohjauspyörä muuttaa samalla toiseen ohjausakselin tappiin. Traktorin maavaraa voitiin säätää 33…53 cm, tällöin myös pituus muuttui. DT-14 maksoi Suomessa noin 15 % vähemmän kuin Pikku-Valmet. Sitä myytiin meillä noin 400 kappaletta. Vakolan koetuksen perusteella se määrättiin myyntikieltoon, mutta valmistuskin oli siinä vaiheessa jo ehtinyt päättyä.

Vuonna 1958 esitelty DT-20 oli edelleen kehitetty malli, jossa oli tehoa 18 hv/1600 r/min ja lyhytkestoisesti 20 hv/1800 r/min. Sähkökäynnistys, hehkutus ja jalkakaasu olivat vakiona. Hydrauliikka oli uusittu ja entistä tehokkaampi. Ohjausjarrupolkimien lisäksi oli erillinen yhteisjarrupoljin. DT-20:aa valmistettiin lähes 250 000 kappaletta.

DT-14 – DT-20

Uudistettu Kirovets K-744 R tuli myyntiin vuonna 2014 ja samalla Kirovets palasi monille Länsi-Euroopan markkinoille. Merkittävimmät uudistukset oli tehty hydrauliikkaan. Pumppu oli nyt vakiona kuormantunteva ja tuottoa löytyi 180 l/min. Ohjaamon katto-osa ja konepeitto oli muotoiltu uudelleen ja myös polttoainesäiliö oli nyt muovia. Ohjaamon melutaso oli pudotettu 75 desibeliin. Pienitehoisemman mallin länsimaisella moottorilla varustetun version moottorivalmistaja oli nyt Cummins. Lyhytakseliväliset mallit olivat poistuneet valikoimasta. Nostovoima 8500 kg oli ilmoitettu nostopisteestä. Seuraavan malliston perusteella vetovarsien päissä nostovoimaa oli enää viitisen tonnia. Vuonna 2016 tuli tarjolle sähkömekaaninen vaihteenvaihto ja vaihdeautomatiikka.

Kirovets K-744 R

Vuodelle 2018 esiteltiin malliston kärkituotteeksi K-743, joka korvasi aiemman K-744 R:n. Moottori oli edelleen Mercedeksen 10,7-litrainen, mutta nyt päästöluokassa IV final. Teho oli noussut 435 hevosvoimaan. Vaihteisto oli uusi T5 pikavaihdeautomatiikalla. Aluevaihde toimi pneumaattisesti. Kuormantuntevan hydrauliikan toimitti Bosch Rexroth. Hydrauliikkalohkoja oli neljä. Uuden T400-perän ilmoitettiin olevan 27 % entistä vahvempi ja jarrut olivat vaihtuneet levyjarruihin. Nostovoimaksi ilmoitettiin nyt standardin mukaisesti 610 mm etäisyydeltä 5500 kg.

Ohjaamo oli uudistettu Comfort Plus. Melutaso oli edelleen 75 dB. Ostokomponenteista huolimatta Kirovets ilmoitti, että 70 % traktorin osista oli sen omaa valmistusta.

Länsi-Euroopan ulkopuolella sarjassa oli myös monia muita malleja YaMZ-, Tutaevsky- ja Mercedes-moottoreilla alemmissa päästöluokissa. Mallinumeron kaksi viimeistä numeroa kertoivat maksimitehon. Vuonna 2020 esiteltiin myös lyhyempiakselivälinen K-525, jonka 250-hevosvoimainen YaMZ-moottori oli päästöluokkaa IIIa.

Kirovets K-525 – K-743

Valmistajan muita koneita

Vanha perävaunu uuteen uskoon – näillä muutoksilla kärryn käyttö helpottui huomattavasti

Parikymmentä vuotta sitten hetken mielijohteesta hankittua perävaunua käytettiin eräässä vaiheessa hyvinkin aktiivisesti viljan ajoon, mutta nyt se on päässyt käytön puutteessa rapistumaan. Perävedolla varustetun vaunun tekniikkaan eivät aika ja ulkosäilytys ole vaikuttaneet, joten ajatus sen käyttökunnostuksesta ei ollut täysin älytön.

Koneviesti

Huolto ja tekniikka

Lukijan idea: Heittosuojaan muovinen kahva

Yksinkertainen muovikahva helpottaa heittosuojan nostamista kuljettajan paikalta ajettaessa esteen ohitse.

Lukijan idea

Ski-Doo uudisti hyötykelkkojaan vuodelle 2026 – uMotion-alustan jousitus on muuttunut radikaalisti

Ski-Doo Expedition XRTEME on kelkka, jolla voi ajaa rauhallisesti metsän siimeksessä, mutta tarvittaessa vauhtia riittää reitilläkin. Kaksitahtisessa E-TEC 850 riittää paukkua.

Ajoneuvot ja ympäristö

Lynxin vuoden 2026 moottorikelkoissa on teknisiä muutoksia useammassakin mallissa – leveätelaiset kehityksen eturivissä

Commander on täysiverinen hyötykelkka, jolla tukkikuorma liikkuu kevyesti. Ohjattavuus on parantunut etujousitukseen tehtyjen muutosten ansiosta.

Polariksen 2026-mallistossa suuntaus on sporttisten ja yleiskäyttöisten leveätelaisten moottorikelkkojen suuntaan

Uusi kelkka Voyageur 650 155, jonka runko muuttui tulevalla kaudella Matryxiin.

eSled-moottorikelkkojen tuotanto aloitettu Mikkelissä

Akut koostuvat moduuleista, jotka kootaan Mikkelin laitoksella.

Yritykset ja tapahtumat

Valmet Automotive ja Patria allekirjoittivat aiesopimuksen panssaroitujen ajoneuvojen valmistuksesta ja testauksesta

Patrian 6x6 panssaroidusta ajoneuvosta on tullut Common Armoured Vehicle System (CAVS) -ajoneuvohankkeen myötä lähes tuhat tilausta, joten tuotantokapasiteettia tarvitaan merkittävästi lisää.

Uutiset

Uusimmat artikkelit

Harkov

Vladimirets

Kirovets

YuMZ

Belarus oli alkujaan valkovenäläisen Minskin traktoritehtaan (MTZ) vientimerkki, mutta myöhemmin myös Lipetskin traktoritehtaan LTZ-40, Vladimirin T-25 ja Harkovin T-150K kantoivat vientimarkkinoilla tunnetumpaa Belarus-merkkiä. Minskin traktoritehdas oli perustettu vuonna 1946 valmistamaan telatraktoreita, joiden tuotanto pääsi käyntiin vuonna 1950 Kirovin tehtaan suunnittelemalla mallilla. Pyörätraktori MTZ-2 esiteltiin vuonna 1953. Sen seuraaja oli 45-hevosvoimainen MTZ-5.

Vuonna 1974 esitelty MTZ-80 ja sen nelivetoversio MTZ-82 eri muunnoksina ovat todennäköisesti maailman eniten valmistettuja traktoreita. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen Valko-Venäjällä jatkettiin entisten mallien valmistusta. Vuonna 1994 lähdettiin tuomaan mallistoa suurempiin kokoluokkiin. Vuonna 2007 päästiin jo 300 hevosvoimaan. Malliston painopiste on kuitenkin edelleen MTZ-82:n jatkokehitelmissä.
Belaruksen traktoreita on valmistettu monissa toverimaissa mm. Kiinassa, Bulgariassa ja Kuubassa sekä kehitysmaissa, kuten Algeriassa, Moldovassa, Pakistanissa, Iranissa ja Etiopiassa.

Harkovin traktoritehdas oli valmistanut lähinnä telatraktoreja, mutta vuonna 1950 siellä alkoi pienen 12 hv pyörätraktorin valmistus. HTZ-7:n moottori oli 2-sylinterinen bensakone. Vaihteisto oli suunnanvaihtajalla varustettu 4+4. Tässä kokoluokassa poikkeuksellista oli myös hydraulinen nostolaite. HTZ-7 oli ns. kääntötraktori: istuin voitiin kaksi pulttia avaamalla siirtää toiselle puolelle pystysuorassa olevaa ohjausakselia ja ohjauspyörä muuttaa samalla toiseen ohjausakselin tappiin. Traktori käynnistettiin kammella. Magneettosytytyksen lisäksi ainoaan sähkölaitteeseen eli valoihin virta saatiin dynamolla. Kuuden vuoden aikana HTZ-7:ää valmistettiin noin 48 000 kappaletta. Suomeen sitä tuotiin vain muutamia, dieselkäyttöinen seuraaja DT-14 sen sijaan tunnettiin hyvin meilläkin.

HTZ-7

Minskin traktoritehtaan pyörätraktorit MTZ-1 ja MTZ-2 esiteltiin vuonna 1953. Tekniikkaa oli lainattu telatraktoreista, kuorma-autoista ja Lipetskin tehtaan pyörätraktorista KD-35, josta oli peräisin moottori ja pääosa voimansiirrosta. MTZ-1 oli kapealla etuakselilla varustettu riviviljelymalli ja MTZ-2 tavanomainen pyörätraktori. Moottori oli 4,1-litrainen etukammiodiesel. Käynnistys tapahtui 2-tahtisella bensamoottorilla. Vaihteita oli 5+1. Hydrauliikkaan sisältyi painonsiirtojärjestelmä. Näitä malleja valmistettiin noin 150 000 kappaletta yhteensä Minskissä ja Ukrainan JuMZ-tehtaalla.

Belarus MTZ-1 / MTZ-2

DT-24 oli neuvostoliittolainen yleistraktori, jota valmistivat Vladimiretsin ja Taškentin traktoritehtaat vuosina 1955-58. Moottori oli vesijäähdytteinen 2-sylinterinen pyörrekammiodiesel, joka käynnistettiin bensalla käyttäen vaihtoventtiiliä käsin traktorin sivulla. Vaihteita oli 5+2, viimeisenä vuonna oli tarjolla myös malli DT-24-2M, jossa oli 6+2 -vaihteisto. Valmistuksessa oli 3- ja 4-pyöräiset versiot, joista 3-pyöräisen tuotanto jatkui vielä seuraajan, T-28 esittelyn jälkeen vuonna 1958. Lisävarusteena oli aurinkokatos. Traktorin väri oli vihreä tai punainen.

DT-24

Minskin traktoritehdas oli perustettu vuonna 1946 valmistamaan telatraktoreita, joiden tekniikkaan perustuneet pyörätraktorit MTZ-1 ja MTZ-2 esiteltiin vuonna 1953. MTZ-2:n seuraaja oli 45-hevosvoimainen MTZ-5, jonka valmistus alkoi vuonna 1956. MTZ-5:n ominaisuuksia olivat ajokytkimestä riippumaton voimanotto ja ulkopuolisilla sylintereillä varustettu hydraulinen nostolaite. Vaihteita oli 8+2. Käynnistys tapahtui perusmallissa bensamoottorin avulla ja M-mallissa oli sähköstartti.

Vuoden 1960 MS-mallissa vaihteiden määrää lisättiin 10+2:een ja maantienopeus nousi 22,42 km/h:iin. Moottorin teho kasvoi, kun kierrokset nostettiin 1500:sta 1600:een.

MTZ-5:n harvinainen rinnakkaismalli oli nelivetoinen MTZ-7, jonka etuakseli oli otettu GAZ-63 -kuorma-autosta. MTZ-5:n menekki sosialistisissa maissa oli riittävä tehtaan kapasiteetin tyydyttämiseksi eikä niitä juurikaan viety länsimaihin. Vuodesta 1958 lähtien sitä valmistettiin myös Ukrainassa JuMZ-tehtaalla, vuodesta 1957 lähtien Romaniassa (Utos-45) ja myöhemmin myös Kiinassa. Belarus-tehtaalla tuotanto päättyi vuonna 1963, mutta useissa muissa maissa valmistus jatkui huomattavasti pitempään.

Belarus MTZ-5 / MTZ-7

DT-24:n seuraajaksi esiteltiin vuonna 1958 T-28, jota valmisti Vladimiretsin ja myöhemmin myös Uzbeskin (Taškentin) traktoritehdas. Suomessa tätä mallia myytiin noin 30 kappaletta nimellä Valto 28, kunnes myynti lopetettiin Vakolan esitettyä sen kieltämistä testinsä perusteella. Moottori oli vesijäähdytteinen 2-sylinterinen pyörrekammiodiesel. Käynnistys tapahtui bensalla. Edeltäjään verrattuna vaihteita oli yksi enemmän eli 6+2. Lisäksi ryömintävaihteen sai lisävarusteena. Nostolaite oli 2-toiminen ja nostovoimaa Vakolan mittausten mukaan 1770 kp. Varustukseen sisältyi tasauspyörästön lukko. T-28:sta oli myös 3-pyöräinen versio T-28X3. Väri oli yleisimmin vihreä, vientimarkkinoilla myös punainen.

T-28

Belarus-malliston alapuolelle tuotiin länsimarkkinoille Lipetskin traktoritehtaan valmistama LTZ-40, joka nähtiin ensimmäisen kerran Suomessa vuonna 1964, mutta varsinainen tuonti alkoi vasta vuonna 1968. LTZ markkinoitiin täällä Belarus-merkillä.. Sen moottori oli ilmajäähdytteinen 4,15-litrainen suorasuihkutusdiesel. Takavedon rinnalla oli tarjolla automaattisesti kytkeytyvällä nelivedolla ja jousitetulla etuakselilla varustettu LTZ-40A. Belaruksien tapaan myös LTZ-40:n nostolaite oli 2-toiminen. Ensimmäiset mallit myytiin isommista Belaruksista poiketen ilman ohjaamoa ja myöhempien mallien ohjaamo oli koetustulosten mukaan ylivoimaisesti markkinoiden meluisin. Ohjaamon lattia oli tasainen ja polkimet tulivat lattian läpi. Vaihteisto oli aluksi 6+1, sitten 12+2 ja  60-luvun lopusta lähtien se oli varustettu suunnanvaihtajalla.

Vuoden 1970 Super-mallissa oli uusi kulmikas konepeiton muotoilu, hydraulisesti jousitettu istuin, vaihtovirtalaturi ja parannetut jarrut.

Uudistettu LTZ-400 (nelivetona LTZ-420) tuli Suomeen vuonna 1972. Hytti oli aikaisemman Junkkarin sijasta lämmityslaitteella varustettu Siro. Vuonna 1974 hytti vaihtui ruotsalaiseen Fernmoon.

Vuonna 1978 (viimeinen kuva) esiteltiin uusi Fernmon valmistama tasalattiainen hytti, jossa tosin lattia oli täynnä erilaisia vipuja. Tässä vaiheessa pikku-Belaruksessa oli myös riippupolkimet myöhemmistä malleista poiketen. Ohjaus oli nyt hydrostaattinen ja vannejarrut korvattiin kuivilla levyjarruilla. Vakiovarusteena oli nyt kolme erillistä kaksitoimista hydrauliventtiiliä.

Belarus T-40, LTZ-40, LTZ-400/420, T-400/420, T-405/425

Harkovin tehtaalla työkoneenkantajien tuotanto alkoi 1-sylinterisellä mallilla DVSŠ-14, jota seurasi vuonna 1959 esitelty 2-sylinterinen T-16. Siinä oli ilmajäähdytteinen dieselmoottori D-16 teholtaan 16 hv. T-16 oli tuotannossa vuosina 1961-67. Seuraaja oli parannettu T-16M, johon otettiin sama 2,1-litrainen moottori kuin Vladimirin tehtaan T-25 -traktorissa. Uutta oli tässä vaiheessa myös ohjaamo. 7+1 -vaihteinen vaihteisto oli rakennettu uusiksi. Vuodesta 1986 valmistetussa mallissa T-16 Mg oli hydrostaattinen ohjaus.

Ainakin Länsi-Saksassa T-16M oli myynnissä nimellä Belarus 250 GT.

Belarus/Harkov T-16, 250 GT

Harkovin tehtaan runko-ohjattava T-125 esiteltiin vuonna 1962. Moottorina oli 130-hevosvoimainen 11-litrainen rivikuutonen. Käynnistys tapahtui käynnistämällä sähköstartilla varsinaisen moottorin käynnistävä apumoottori. Vaihteita oli 16 eteen ja 4 taakse. Jarruina oli paineilmakäyttöiset rumpujarrut ja kytkin oli paineilmatehosteinen. Kahden hengen ohjaamossa oli lämmitys ja tuuletus sekä avattavat etuikkunat. Ensisijainen vetävä akseli oli edessä ja taka-akseli kytkettiin mukaan tarvittaessa. Etuakseli oli jousitettu. Vetokoukku oli hydraulinen. Myöhemmät mallit olivat kulmikkaita muotoilultaan.

Harkov T-125

Vuonna 1959 USA:ssa vieraillut Nikita Hruštšov innostui hänelle esitellyistä suurtraktoreista ja määräsi välittömästi käynnistettäväksi kehitystyön 200…220 hv:n runko-ohjattavan traktorin kehittämiseksi. Ensimmäinen kone valmistui Kirovin tehtaalla heinäkuussa 1962 ja sarjatuotanto alkoi syksyllä 1964.

K-700:ssa oli moottorina YaMZ:n 14,9-litainen ahdettu suorasuihkutusdiesel ja se oli varustettu sähköstartilla. Vaihteita oli 16+4 hydraulisella pikavaihteella. Jarrut olivat paineilmatoimiset rumpujarrut kaikissa neljässä pyörässä ja runko-ohjaus oli hydraulinen. Takapäästä voitiin kytkeä veto pois tarvittaessa. Tasauspyörästön lukko oli automaattinen. Hytti oli tilava, mutta näkyvyys huono. Ensimmäistä mallia valmistettiin noin 100 000 kappaletta.

Vuonna 1975 sarjatuotantoon tulleessa uudistetussa K-700 A:ssa oli kaksi polttoainesäiliötä, suuremmat renkaat ja modernimpi konepellin muotoilu. Väri oli näissä malleissa yleensä keltainen ja ajovalot siirtyivät alemmaksi. Vaihteiden porrastus oli erikoinen, kun 2. ja 3. alueen nopeudet olivat likimain samat. Peruutusvaihdealueita oli nyt kaksi eli vaihteita yhteensä 16+8. Samaan aikaan kehitettiin myös tehokkaampi V12-moottorilla varustettu K-701. Näitä malleja valmistettiin vuoteen 2002 mennessä yhteensä 350 000 kappaletta.

Vuonna 1988 esitellyssä K-701 M:ssä 12-sylinterinen moottori vaihtui 17,2-litraiseen V8:an, jossa oli välijäähdytys ja neliventtiilitekniikka. Akseliväli oli huomattavasti entistä pitempi, pyörät suuremmat, ohjaamo uusi ja pyöränkotelot kulmikkaat. Myös etuakselilla oli automaattinen tasauspyörästön lukko. Lisävarusteena sai mm. ilmajousitetun istuimen, ilmastoinnin ja ainakin Saksassa myös sähkönostolaitteen. Hydrauliikka oli traktorin kokoluokkaan nähden alimittainen.

USA:ssa Kirovetsit myytiin nimellä Belarus 7011 ja 7111.

Kirovets K-700 – K-701

Belarus MTZ-50 tuli markkinoille vuonna 1962. Belarus oli alusta alkaen varustettu ohjaamolla. 70-luvulle tultaessa siirryttiin kuitenkin suomalaisvalmisteiseen Junkkari-ohjaamoon. Belaruksen moottori oli 4,75-litrainen pyörrekammiodiesel. Nelivetomallissa oli automaattisesti kytkeytyvä, kitkalukolla varustettu neliveto. Nostolaite oli 2-toiminen. Nostovoimaksi ilmoitettiin Suomessa 2000 tai 2500 kg, Länsi-Saksassa 800 kg. Painonsiirtojärjestelmä perustui alkuvuosina paineakkuun ja nostolaitteen 2-toimisuuteen. Järjestelmän optimaalinen säätö oli vaikeaa. Ulkopuolisen hydrauliikan pikaliittimet olivat vakiona toisin kuin useimmissa muissa traktoreissa 60-luvulla.

Vuonna 1970 esiteltiin kulmikkaalla konepellillä ehostettu Super-malli, jossa oli tehoa 65 hv ja peruutusvaihteita oli nopeutettu. Vuoden 1971 alussa ohjaamo vaihtui Ky Laineen Siro III:een (viimeinen kuva). Lisäksi oli parannettu mm. imu- ja pakosarjaa, sähköjärjestelmää, kytkinlevyä ja peruutusnopeuksia. Vuonna 1972 tuli markkinoille parannettu 67-hevosvoimainen MTZ-500/520. MTZ-50 -sarjan traktoreita valmistettiin vuoteen 1985 mennessä noin 1,25 miljoonaa.

Belarus MTZ-50/52, MTZ-500/520

Ukrainan YuMZ-tehtaalla valmistettiin vuoteen 1972 asti MTZ-5 -traktoria, jonka tuotanto Belarus-tehtaalla oli päättynyt jo lähes 10 vuotta aikaisemmin. Tämän jälkeenkään tehtaalla ei otettu suuria askelia traktoritekniikan kehittämisessä. Vuonna 1971 esitellyssä YuMZ-6:ssa oli 4,9-litrainen Rybinskin tehtaan moottori, aikaisempaa tehokkaampi hydrauliikka ja suuremmat renkaat. Vaihteita oli edelleen 10+2 ja vaihteiden järjestys vaihdekaaviossa hyvin persoonallinen. Ohjaamo oli aluksi 60-luvun Belaruksen kaltainen. Vientiesitteessä malli esiintyy nimellä Belarus 6M ja 6L (sähkö- tai bensakäynnistys). Uusi ohjaamo ja kulmikas, Belarusta muistuttava konepellin muotoilu otettiin käyttöön 70-luvun lopussa. Vuonna 1985 esitellyssä 6KM:ssa ohjaamo oli samankaltainen kuin tuolloin Belaruksissa. Tässä vaiheessa tehtaalla oli valmistettu 1,5 miljoonaa traktoria.

YuMZ-6:tta myytiin vientimarkkinoilla Belaruksen nimellä, mutta esimerkiksi Ruotsissa malli tunnettiin aluksi UMZ-60:na. Vuonna 1985 tuli myyntiin vientimalli 611, jota myös myytiin Ruotsissa Belarus 611:na. Uudistettu vientimalli YuMZ-650 ja ensimmäinen nelivetomalli YuMZ-652 MTZ:n etuakselilla tulivat markkinoille vuonna 1991. Sitä myytiin myös USA:ssa, joka oli YuMZ:n merkittävin länsivientimaa.

YuMZ:n tekniset tiedot ovat varsin yhtenevät 80-luvulta 2000-luvulle. Ohjaus on jossakin vaiheessa vaihtunut hydrostaattiseksi. 10-vaihteisesta 9-vaihteiseksi muuttuneessa vaihteistossa 5. vaihde oli sama molemmilla alueilla. YuMZ valmisti myös paljon traktorikaivureita 6-mallin pohjalta.

YuMZ-6/Belarus 611-652

Vladimiretsin traktoritehtaan T-25 tunnettiin useimmilla vientimarkkinoilla nimellä Belarus 250. Traktori oli ehdolla myös Suomeen ja sitä on esitelty maatalousnäyttelyissä ainakin 1970-luvun lopulla ja 1990-luvun lopulla. Traktorin ei kuitenkaan todettu vastaavan meikäläisiä vaatimuksia. Ruotsissa sitä myytiin vuodesta 1978 lähtien.

T-25 esiteltiin vuonna 1966 ja se valmistettiin Harkovin tehtaalla. 2-sylinterinen ilmajäähdytteinen moottori vastasi mitoitukseltaan LTZ-40:n 4-sylinteristä. Tehoa oli 20 hv DIN tai 25 hv SAE. Vuodesta 1972 lähtien valmistus siirtyi Vladimidin tehtaalle ja tehoa ilmoitettiin yleisimmin 25 hv DIN tai 29 hv SAE. Vaihteisto oli varustettu suunnanvaihtajalla ja vaihteita oli 6+6. Vuonna 1975 esitellyssä parannetussa mallissa T-25A oli lisäksi kaksi ryömintävaihdetta eteen ja kaikkiaan vaihteita oli näin ollen 8+6. Vaihdevivut olivat keskellä ohjaamon lattiaa. Hydrauliikkapumpun tuotto oli 15,75 l/min ja suurin paine 140 bar. Lisävarusteena sai 30 l/min ja 175 bar pumpun. Ainakin USA:ssa oli tarjolla myös nelivetomalli. Eri maissa 250:aa on myyty ilman ohjaamoa ja paikallisilla ohjaamoilla varustettuna. Vuoden 1975 mallista T-25A lähtien tarjolla oli metallinen hytti. 1990-luvulla esiteltiin uusi ohjaamo, joka muistuttaa muotoilultaan isompien Belaruksien ohjaamoja.

2000-luvulla Vladimidin tehtaan tuotannossa oli edelleen T-25. Samaan tekniikkaan perustuivat myös ulkoasultaan modernisoidut VTZ-2000 -sarjan mallit. Harkovin tehtaalla esiteltiin vuonna 1994 T-25:stä edelleen kehitetty HTZ-2511.

Belarus/Vladimirets T-25, 250

Vuonna 1973 Belaruksen ohjaamoksi tuli ruotsalainen Fernmo-hytti malleihin MTZ-501 ja 521.

Vuonna 1975 tuli tuotantoon vuonna 1972 esitelty tehokkaampi, suorasuihkutusdieselillä varustettu MTZ-80/82. Siinä oli 1000 kierroksen voimanotto, joka kytkettiin avaimella traktorin alta. Vaihteistossa oli mekaaninen pikavaihde, joka tuplasi vaihteet 18+4:ään ja antoi maantienopeudeksi 33 km/h. Tasauspyörästön lukko vapautui automaattisesti pyöriä käännettäessä. Hydrauliikan ulosottoja oli vakiona peräti kolme.

Syksyllä 1977 ohjaamo vaihtui Maaseudun Koneen valmistamaan ja ohjaus muuttui hydrostaattiseksi. Mainostekstin mukaan hyvä näkyvyys, kevyt ohjaus, talvella lämmin ja kesällä raitis työpaikka yhdessä harkitusti sijoitettujen hallintalaitteiden kanssa olivat leimaa antavin piirre Belaruksessa. Varsinkin hallintalaitteiden sijoituksesta voidaan olla montaa mieltä. Ainakin ratin asento muuttui kuitenkin huomattavasti paremmaksi. Uutta oli myös valkea väri. 505/525:een asennettiin Suomessa turboja, jolloin tehoksi tuli 75 hv.

Belarus MTZ-501/521, MTZ-505/525, MTZ-80/82, MTZ-800/820

Myös Suomessa myytiin muutamia Harkovin traktoritehtaan valmistamia T-150K -traktoreita ja lisää on tullut käytettynä. Malli perustui vuonna 1970 valmistukseen tulleeseen T-150 -telatraktoriin. Edeltävään T-125:een verrattuna se oli suunniteltu täysin uusiksi. Tehoa 9,15-litraisessa V6:ssa oli aluksi 160-165 hv ja 80-luvun alusta lähtien 175 hv. T-150K:ssa oli hydrostaattinen runko-ohjaus, jousitettu etuakseli, automaattisesti pyörien luistaessa kytkeytyvä neliveto, paineilmakäyttöiset jarrut ja paineilmatehosteinen kytkin. Vaihteistossa oli 4-nopeuksinen osapowershift. Vuonna 1985 esiteltiin uusi, suuremmilla ikkunoilla varustettu ohjaamo. Melutaso laski 87 dB:stä 84:ään. Samaan aikaan myös apumoottorilla tapahtunut käynnistys korvattiin 24 voltin sähköstartilla.  Suurin nopeus nousi 90-luvun malleissa 28,4:stä 36 km/h:iin.

1990-luvun lopussa SMD-63 -moottorin valmistus päättyi. Pääasialliseksi korvaajaksi tuli Yaroslavlin tehtaan 11,1-litrainen, jolla varustettu malli tunnettiin merkinnällä T-150K-09. Harvinaisemmaksi jääneessä mallissa T-150K-12 oli Kamazin moottori.

Belarus/Harkov T-150 K

Suomen Belarus-mallistossa oli monia kotimaisia muutoksia ja myös monissa muissa maissa maahantuojat tekivät kansallisia erikoisuuksia. Niinpä mallistoa ei pysty kattavasti esittelemään. Tällä sivulla pyritään esittelemään malleja sellaisina, kuin ne yleensä Länsi-Euroopassa olivat 80-luvulta lähtien.

Suomessa 500-525-mallistona myytyä mallia vastasivat yleensä MTZ-550/552 varustettuna 55-hevosvoimaisella D-50 -moottorilla ja MTZ-560/562, kun moottorina oli noin 60-hevosvoimainen D-60. 1990-luvun suorasuihkutusdieselillä varustettu malli oli MTZ-570/572.

Suomen 805/825-mallistoa vastasi MTZ-80/82, joka kuitenkin useissa maissa oli numeroltaan 800/820. Näissä malleissa vaihteita oli aina 18+4, mutta maantienopeus oli Suomea pienempi.

Vuonna 1984 esiteltiin turboahdettu MTZ-102, jota ei tuotu Suomeen, koska täällä turbomallit tehtiin paikallisesti. 102:ssa oli synkronoitu 16+8 -vaihteisto, johon sai myös ryömintävaihteet, jolloin vaihteita oli 24+8. 102:n akseliväli oli muita malleja pitempi. Vuonna 1985 esiteltiin ensimmäiset 6-sylinteriset traktorit, 150-hevosvoimaiset MTZ-142 ja 144, mutta ne jäivät hyvin harvinaisiksi.

Samoilla mallinumeroilla valmistettiin 90-luvun puolivälistä lähtien traktoreita myös taakse kallistuvalla muovimaskilla, mutta myös alkuperäinen design oli edelleen tarjolla vielä 2010-luvulla. Belarus esitteli pienin muutoksin uusia malleja, mutta silti vanhat mallit säilyivät edelleen tuotannossa. 2000-luvun mallistossa MTZ-892 oli uusi välimalli 90-hevosvoimaisella turbomoottorilla, mutta synkronoimattomalla vaihteistolla.

Belarus MTZ-550 – MTZ-102

Pikku-Belarukseen tuli keväällä 1983 Maaseudun Koneen valmistama Progress-ohjaamo, jossa oli polttoainetoiminen lämmityslaite. Traktorin suomalaisuusosuudeksi hinnasta laskettuna mainittiin 30 %.

Vuonna 1990 Agross-mallissa ohjaamo vaihtui edullisempaan venäläisvalmisteiseen ja teho nousi 58 hevosvoimaan.

LTZ-tehtaan tuotannossa nämä vientimallit kulkivat nimellä T-40AS. Erona vakiomalliin oli lähinnä suurempi vaihteiden määrä pienessä päässä.

Belarus Progress 405/425, Agross 406/426

Syksyllä 1983 esiteltiin Maaseudun Koneen Progress-ohjaamo ja hopea väritys myös isompiin Belaruksiin. Samaan aikaan varsinkin isompaan malliin tuli useita muutoksia, joiden johdosta mallinumero muuttui 5 pykälää suuremmaksi. Teho nousi 85 hevosvoimaan ja vaihteiston välityksiä muutettiin niin, että huippunopeus nousi lähelle neljääkymppiä. Myös nostovoima oli entistä suurempi.

Tässä esitellään vain Suomessa ja Ruotsissa myytyjä malleja, joissa 100 hv:n malli toteutettiin Suomessa asennetulla turbolla. Samaan aikaan myös tehdas esitteli tehokkaampia malleja (MTZ-100, 1060/1062), joissa esiteltiin myös 24+8 -vaihteisto sekä pienemmän sarjan suorasuihkutusversiot 570/572. Epävirallisten maahantuojien kautta Suomeen tuli myös muita kuin tässä esiteltyjä versioita.

Vuonna 1988 ja 1989 tuotiin Suomen markkinoille jälleen neuvostovalmisteisella hytillä varustetut Agrosseiksi nimetyt mallit, jotka pian syrjäyttivät kalliimmat Progressit. Agrossiin sai lisävarusteena tanskalaisen Belarus-maahantuojan kehittämän elektronisen nostolaitehydrauliikan. Suorasuihkutusdieselillä ja alentavalla pikavaihteella varustettu 526 HX tuli Suomen markkinoille vuonna 1990. Siinä vaihteensiirto oli muutettu noudattamaan normaalia H-kaavaa.

Vuonna 1994 moottoria parannettiin, mm. ruiskutuspumppu vaihtui. Samalla jarruja suurennettiin ja Suomessa asennettiin kotimainen ulkopuolisen hydrauliikan venttiilistö.

Belarus Progress 505/525, 805/825, Agross 506/526, 806/826

Länsi-Euroopassa Belaruksen 400-sarjana tunnetun T-40:n seuraajaksi     Lipetskin traktoritehdas esitteli vuonna 1991 LTZ-55:n ja vuotta myöhemmin     60-hevosvoimaisen LTZ-60:n. Moottorit olivat edelleen ilmajäähdytteisiä     4,15-litraisia. Mallissa LTZ-60AB sen sijaan oli Minskin 4,75-litrainen     vesijäähdytteinen moottori ja LTZ-60AV:ssä Rybinskin 4,9-litrainen     vesijäähdytteinen, jota käytettiin JuMZ-tehtaan traktoreissa. Vaihteistoksi     perinteisen suunnanvaihtajavaihteiston rinnalle tuli 6+1-vaihteinen, jossa     oli lisäksi 4+1 ryömintävaihdetta. Merkittävimmät parannukset T-40:aan     verrattuna olivat ohjaamossa.

2000-luvun alussa LTZ laajensi tuotevalikoimaansa myös kahdella     suuremmalla mallilla LTZ-95 ja LTZ-120. Näissä oli Minskin tehtaan moottorit     ja 16+8 -vaihteistot. Näiden valmistus jäi ilmeisesti vähäiseksi. Pienempien     mallien tapaan myös näitä on valmistettu tai ainakin esitelty näyttelyissä     sekä kulmikkaina että pyöreämuotoisina versioina. LTZ meni     konkurssiin vuonna 2004 ja viimeinen ponnistus Lipetskin     traktorivalmistuksessa päättyi vuonna 2009.

LTZ-55 – LTZ-120

Vuosina 1994-1995 esiteltiin uudistetut Belarukset. Tärkein muutos oli ykkös- ja peruutusvaihteita sekä aluevaihdetta lukuun ottamatta synkronoitu vaihteisto. Vaihdekeppi oli nyt sivulla, samalla kepillä vaihdettiin myös aluevaihde. Keulan muotoilu oli uusittu ja ohjaamo oli maalattu mustaksi. Moottorit olivat tuttuja 4,75-litraisia. Uutuutena oli 7,1-litraisella kuutoskoneella varustettu 1221. Vanhat ominaisuudet olivat tallella, kuten kaksitoiminen nostolaite, automaattisesti kytkeytyvä neliveto ja etuakselin kitkalukko. Useimmiten näissä malleissa oli myös uusi, suora etuakseli.

Suomessa Belarusta myivät 2000-luvun alussa vuorottain Mateko, Agroma ja Agri-Kymi. 920-numerolla myydyssä mallissa ei välttämättä ollut synkronoitua vaihteistoa eikä suoraa etuakselia, vaan malli vastasi pikemminkin kansainvälistä mallia 820. Meillä takarenkaat olivat yleensä kokoa 18.4-34. 2000-luvun puolivälissä meillä markkinoitiin GL eli Green Line -mallistoa, jonka väritys oli vihreä ja konepeitto oli modernisti muotoiltu lasikuituinen. Meillä 1025:n tehoksi ilmoitettiin 115 hv kansainvälisestä 105 hv:sta poiketen. Carraro-etuakseli oli saatavissa lisävarusteena.

Belarus 590-1321

Vuonna 1995 esiteltiin K-700 A:n ja K-701 M:n uudistetut versiot K-734 ja K-744. Ohjaamo oli kokonaan uusi ja ikkunapinta-ala paljon entistä suurempi. Saksan markkinoilla vakiovarusteluun sisältyi Bosch-sähkönostolaite, jousitettu etuakseli, ilmajousitettu istuin ja ilmastointilaite. K-744:ään oli tarjolla 270-, 335- ja 350-hevosvoimaisia YaMZ-moottoreja. K-744 A:ssa oli 250-hevosvoimainen YaMZ.

Kirovets K-734 – K-744

1990-luvun lopulla esiteltiin Vladimiretsin traktoritehtaan uusi luiskanokkainen mallisto. VTZ-2027 oli T-25:n seuraaja ja VTZ-2032 oli kehitetty T-30:sta. Vuonna 2001 tuli vielä T-45:n seuraaja VTZ-2048. Moottorit olivat tehtaan omia ilmajäähdytteistä 2- ja 3-sylinterisiä. Vaihteisto oli jo pitkään käytetty 8+6 -suunnanvaihtajavaihteisto.

Vuonna 2006 julkistettiin mallit T-50 ja T-85. Näistä T-50 oli varustettu turboahdetulla 3-sylinterisellä moottorilla. Ohjaamo oli uusi, kaarevalasinen. Muilta osin se vastasi pitkälle mallia VTZ-2048. T-85:ssä oli Vladimiretsissa kehitetty 4-sylinterinen ilmajäähdytteinen moottori ja Carraron voimansiirto. Myös Perkins-moottoreja asennettiin tähän malliin. Hinnaltaan tämä malli kilpaili tasapäisesti 85 hv Belaruksen kanssa.

VTZ-2027 – 2048, T-50 – T-85

Vuonna 1997 esiteltiin T-150K:sta jalostettu HTZ-17221 runko-ohjattava traktori. Ohjaamo oli sijoitettu aikaisempaa taaemmaksi, juuri akselien keskelle. Melutasoa vähensi se, että hallintalaitteet oli nyt toteutettu tankojen sijasta vaijereilla. Voa kytkettiin pneumaattisesti. Ohjauspyörä oli nyt ensimmäistä kertaa säädettävä. Teknisesti eroavaisuuksia ei juurikaan ollut. Vetovarret olivat entistä vahvemmat ja vetokoukkua oli parannettu. Vuonna 2005 tuli YaMZ-moottorin vaihtoehdoksi Deutz. Vuonna 2006 esiteltiin muovisella konepellillä ja uudella ohjaamolla varustettu malli, jota ensin kutsuttiin HTZ-17222:ksi, myöhemmin HTZ-17221-09:ksi. Vuonna 2010 teho nostettiin 180 hevosvoimaan ja rinnalle tuli 210/240-hevosvoimainen HTZ-17221-21, jota myöhemmin kutsuttiin HTZ-240K:ksi. 240-hevosvoimaisessa mallissa oli 14,9-litrainen YaMZ V8. 210-hevosvoimaisessa oli MTZ- tai Deutz-moottori. Vuonna 2013 tuli uudistettu hydrauliikka 90 litran säiliöllä sekä 16+8 -vaihteisto. Vuonna 2015 julkistettiin Volvo Penta -moottorilla varustettu HTZ-246K.

Runko-ohjattavien lisäksi HTZ:n mallistoon kuului hieman kevyempi kiinteärunkoinen 160-sarja, telatraktorit T-150 ja HTZ-181 sekä pienet T-25:n perilliset HTZ-2511 ja HTZ-3510-3522.

HTZ-17021 – 240K

Ukrainan YuMZ-tehtaalla kehitys oli jopa itäblokin mittakaavassa hidasta. Vuonna 1998 ikiaikaisesta moottorista viritettiin kuitenkin 80 hevosvoimaa tehoa malleissa 8070/8270. Muut erot rinnalle jääneeseen 60-hevosvoimaiseen 6-malliin olivat vähäisiä. 1000 r/min voimanoton yhteydessä oli kuitenkin saatu aikaan ajokytkimestä riippumaton voiman ulosotto. Kytkin oli vahvempi. Ohjauspyörä oli säädettävä. Rinnalle esiteltiin tehtaan ensimmäiset nelivetomallit 8270 ja bensamoottorikäynnistyksellä varustettu 8271. 2000-luvun alussa oli valmistuksessa myös 82-hevosvoimaisella Iveco-moottorilla varustettu 8080/8280. Pääosa tehtaan tuotannosta oli kuitenkin edelleen 60-hevosvoimaista 6-mallia.

8040- ja 8240-mallit tulivat vuonna 2003. Näissä oli MTZ-tehtaan moottori ja 12+3 -vaihteinen vaihteisto. 8244-mallissa oli Carraro-etuakseli. 8040.2- ja 8244.2 -malleissa oli maantienopeudeltaan nopeampi 9+2 -vaihteinen vaihteisto. Myöhemmissä M-malleissa oli ulkokuoren punaiset osat korvattu pyöreämmin muotoilluilla muoviosilla ja hallintalaitteita oli modernisoitu. Nelivedoissa oli edessä tuntuvasti suuremmat 12.4R24-pyörät.

YuMZ-8070-8280, UMZ-8040-8244

Kirovets K-744:n parannettu P-malli tuli myyntiin vuonna 2000. YaMZ-moottoreja oli tarjolla aluksi 250-, 300- ja 350-hevosvoimaisena versiona, myöhemmin myös 390 ja 420. Mercedeksen 11,97-litraisia OM 457 -moottoreja oli tarjolla 354 hv (K-744P2M), 401 hv (K-744P3M) ja 428 hv (K-744P3M-1) versiona. 2000-luvun puolivälin jälkeen oli tarjolla joko 87 l/min avoin hydrauliikka tai 100 l/min suljettu.

Vuonna 2001 esiteltiin 420…500-hevosvoimainen K-745. Sen moottorivalmistajia olivat YaMZ, Mercedes ja Deutz. Vaihteisto oli pienemmistä malleista poiketen 12+2 -vaihteinen täyspowershift.

Kirovets K-744 P – K-745

Vuonna 2002 esiteltiin aivan uuden näköinen, pyöreämuotoinen Belarus 1222. Paria vuotta myöhemmin uudistettuun mallistoon liittyi pienempiä malleja, jotka saivat mallimerkintäänsä tunnuksen .3. Mallissa 1222 oli uusi, kaarevalasinen ohjaamo, joka ei kuitenkaan tullut pienempiin malleihin, vaan niissä oli edelleen vanhaan perustuva ohjaamo. Myöhemmin myös 1222:sta tuli vanhalla ohjaamolla varustettu rinnakkaismalli 1221.

Kolmossarjassa oli öljykylpyiset levyjarrut, sähköinen nelivedon kytkentä, automaattinen tasauspyörästön lukko, erillinen hydrauliikkaöljy, 3 hydrauliikkaventtiiliä vakiona ja sivupakoputki. Moottorit olivat välijäähdytettyjä 4,75-litraisia nelosia ja 7,12-litraisia kuutosia. 6-sylinterisissä malleissa oli myös sähköinen voa:n kytkentä. 1222 oli valmistusohjelmassa myös Deeren kuutosella varustettuna. 16+8 -vaihteistolla varustetuissa malleissa oli kuiva kaksilevykytkin. Ohjaamon melutasoa oli onnistuttu hieman pudottamaan perinteisestä 85 desibelistä. Suomessa muutamiin malleihin ilmoitettiin jälleen hieman suurempia teholukemia kuin muualla.

Belarus 920.3-1222.3

Vuonna 2003 Belarus esitteli ensimmäiset suurtraktorinsa 2522:n (250/265 hv) ja 2822:n (280 hv). Moottorit olivat 7,1-litraisia Deutzeja tai 8,7-litraisia Detroit Dieseleitä. Hydrauliikka säätötilavuuspumppuineen ostettiin Rexrothilta. Vaihteisto oli mekaaninen 24+12 (ryömintävaihtein 36+24) varustettuna 6-portaisella pikavaihteella. Kytkin oli kuiva 2-levyinen.

Vuonna 2007 esitellyssä 3022:ssa muotoilu oli viimeistellympi. Muuten erot rajoittuivat lähinnä suurempaan tehoon. Vuonna 2009 esiteltiin konsepti tulevaisuuden sähköisellä voimansiirrolla varustetusta traktorista. Tämä sai numerokseen 3023.

Vuonna 2015 esitellyssä 3022.B:ssä oli minskiläinen 8,0-litrainen moottori. Tämä oli kuitenkin vain Stage II -päästötason mukainen malli ja ainoat länsivaatimukset täyttävät versiot olivat jatkossakin tehokkaampia 3522-malleja.

Belarus 2522-3022.2

Vladimiretsin traktoritehdas sulautui Agromash-konserniin monen muun venäläisen maatalouskonetehtaan ohella. Niinpä VTZ-traktorimallisto sai Agromashin sinisen värin ja uudet mallimerkinnät. Pienin malli oli nyt VTZ-2032:ta vastaava 30TK ja se sai vanhan luiskanokkansa tilalle korkeamman konepeiton ja isompien mallien tyylisen kaarevalasisen ohjaamon. Uusi malli oli 60TK, jossa yhdistyi 3-sylinterinen moottori ja 85TK:n Carraro-voimansiirto. Vuonna 2011 tuli 85TK:hon saataville vesijäähdytteinen D-145TV-moottori. 60TK:hon ja 85TK:hon sai myös SisuDieselin.

Agromashin traktorien vientialueita olivat IVY-maat, Pohjois-Afrikka ja Etelä-Amerikka.

Agromash 30 TK – 85 TK

Päästövaatimusten kiristyessä vientimarkkinoilla myös Belaruksen oli haettava ratkaisuja niistä selviämiseksi. Nelossarjan mallit vastasivat 3-sarjaa, mutta täyttivät Tier IIIA -vaatimukset. Pienemmissä malleissa oli vanhaan 4,75-litraiseen sovellettu common rail- järjestelmä ja isompiin ostettiin Deutzin moottorit. Myös 1025.4:stä ja 952.4:stä oli 2010-luvun alkuvuosina Deutz-moottoriset rinnakkaismallit. Pienimpien mallien nostovoima kasvoi 4 tonniin vuonna 2011.

Belarus 920.4-1222.4

Vuoden 2009 Agritechnicassa esiteltiin länsimarkkinoille suunnattu Kirovets K 9000 -sarja, jossa oli viisi Mercedes-moottoreilla varustettua mallia tehoiltaan 354…516 hevosvoimaa. Vaihteistovaihtoehtoja oli kolme: aikaisemmin käytetyt 16+8, amerikkalainen TwinDisc-täyspowershift 12+2 sekä uutuutena saksalais-sveitsiläisen Mali:n portaaton. Sen sanottiin hyödyntävän Fendtin vanhentuneita patentteja. Hydrauliikka oli aikaisempia Kirovetseja tuntuvasti tehokkaampi: pumppuna oli SauerDanfossin kuormantunteva 190 l/min. Tämä mallisarja jäi harvinaiseksi ja valmistus loppui vähin äänin vuoteen 2013 mennessä.

Kirovets K 9360 – K 9520

Stage IIIB/Tier 4i mukaisia Belaruksia esiteltiin pääosin vuodelle 2013. Uusina varusteina moottoreissa oli Boschin elektroninen ruiskutus ja LLC Rosskatin urearuiskutusjärjestelmä. Joissakin malleissa polttoainesäiliö oli entistä pienempi. Nostovoimaa oli nyt kaikissa malleissa vähintään 4 tonnia. 922.5 oli uusi matalaohjaamoinen malli.

Belarus 920.5-1221.5

6-päätteisissä Belaruksissa noudatettiin päästönormia Stage IV/Tier 4. Urearuiskutuksen lisäksi moottoreissa oli nyt hapetuskatalysaattori. Tekniset arvot olivat käytännössä identtiset 5-versioiden kanssa.

Syksyllä 2019 esiteltiin 952.6 uudistetussa ulkoasussa ja synkronoidulla 14+12-vaihteistolla varustettuna.

Belarus 920.6-1221.6

Syksyn 2019 Agritechnicassa Belarus esitteli uudelleen muotoiltuja 7-sarjan malleja, jossa oli Caterpillarin Stage V mukaiset moottorit. Näistä 742.7:n sanottiin olevan prototyyppi uudesta 50…75 hv Belarus-sarjasta. Sen moottori oli vain 2,2-litrainen ja ilman urearuiskutusta. Vaihteistoksi sai monia, mekaanisella tai hydraulisella suunnanvaihtajalla varustettuja versioita 8+8…24+24. Hydraulijärjestelmä oli suljettu.

923.7 ja 1220.7 perustuivat perinteiseen Belarus-tekniikkaan, johon oli yhdistetty 3,6-litrainen Caterpillar-moottori. Neliveto oli nyt sähköhydraulisesti kytkettävä, mikä mahdollisti nelivedon automaattisen kytkennän jarrutettaessa. 923.7:ssä oli sähkönostolaite.

Vakiovarustukseen ainakin Saksassa sisältyivät ilmastointilaite, etupainot (ei 742.7), LED-työvalot ja sähköllä säädettävät peilit. Etupainot oli ilmoitettu mukaan traktorin pituuteen ja painoon.

Belarus 742.7 – 1220.7

Abati Titanium

Acam

Ackermeister

Acremaster

Aebi

Aecherli

Aérocentre

Agco

Agco-Allis

Agcostar

Agra Farmer

AgraCat

Agrale

Agrar

Agratrac

Agri

Agri Boss

Agri King

Agri-Power

Agria

Agricat

Agrico

Agrifarm

Agrifull

Agrinar

Agrindo

Agrip

Agrisa-Bungartz

Agrison

Agritec

Agritech

Agromash

Agroservis

Agrostroj/Agrozet

Agtor

AgTrac

AH-Goldoni

Airone

Al-Frat

Al-Ghazi

Al-Jadah

Al Jahad

Allgaier

Allgaier-Suisse

Allis-Chalmers

Alpenland

Alpina Oekonom

Altai

Amat-Calvet

Amobil

AMOG

Angad

Ansaldo

Ansaldo Fossati

Antar

Antonio Carraro

Apache Solis

Aprile

Arbos

Arbos Bubba

Arjun

ArmaTrac

Arnoux

Arvid

Ascot Universal

Asian Tractors

Astoa

Austin-Leyland

Austrak

Austro

Aveling-Marshall

Avenger

Avery

Avto

B.M.B President

Babiole

Baldwin

Baltiets

Balwan

Bamford

Barreiros

Basak

Bauchet

Bautz

Bean

Bell

Benye

Beriko

Bernard

Bernardin

Bernson

Big Bud

Viimeksi lisätyt koneet

Lähetä palautetta

Tervetuloa Koneviestin uuden Konedata-palvelun betaversioon! Palvelu tarjoaa yli 8000 traktorin ja puimurin tekniset tiedot. Palvelua kehitetään, joten arvostamme palautettasi.