Fendt Farmer 307-312

Vuonna 1993 Fendtillä oli käynnissä laaja mallistouudistus. Pienimmillä muutoksilla selviytyi Farmer 300-sarja. Konepeiton muotoilua muutettiin hieman pyöreämmäksi ja ohjaamo uusittiin täysin. MWM:n moottoreista löytyi hieman lisää vääntöä ja nousuprosentit olivat 30-32 %. Vakiotehoaluetta oli mallista riippuen noin 1900 kierroksesta lähtien. Polttoaineenkulutuksen sanottiin olevan 3 % aikaisempaa pienempi. Vuoden 1980 mallistoon verrattuna erotus oli 10 %. Ruiskutuspaine oli nostettu 650:sta 850 baariin, palotilat muotoiltu uudelleen, venttiilit olivat suurempia ja turbot oli vaihdettu uusiin malleihin. Öljynvaihto oli tarpeen 500 tunnin välein.

Vaihteistossa oli nyt sähköhydraulinen suunnanvaihtaja (EHS). 3-portainen pikavaihde toimi myös kevyesti napilla, mutta vaati suunnanvaihtajan tavoin kytkimen käyttämistä vaihtotapahtuman suorittamiseksi. Turbiinikytkin oli edelleen olennainen osa voimansiirtoa.

Uuden ohjaamon melutaso oli ainoastaan 72 dB. Sisustus oli edelleen varsin askeettinen, vaikka peltipintoja olikin päällystetty aikaisempaa enemmän muovilla. Kulkuväylä ohjaamoon oli aikaisempaa väljempi ja ilmanvaihtoa oli parannettu. Vakiovarusteena oli ilmajousitettu istuin, ajotietokone (ilman tutkaa) ja digitaalimittaristo.

309:stä lähtien etuakselilla oli nyt 100 % lukko. Neliveto ja tasauspyörästöjen lukot kytkeytyivät ajonopeuden ja ohjauspyörän kääntämisen perusteella. Jousitettu etuakseli oli nyt saatavissa lisävarusteena. Etupäässä oli erillinen kardaanijarru, takana oli edelleen kuivat levyjarrut, jotka olivat 309:stä lähtien 2-levyiset.

Farmer-mallisto 90-luvulla oli hieman sekava, sillä vanhat LSA-mallit säilyivät tuotannossa uusien rinnalla ja toisaalta vuonna 1997 esiteltiin Deutz-moottoreilla varustetut 300 C -mallit. Tuotannossa oli siis samaan aikaan parhaimmillaan kolme eri sarjaa samoilla mallinumeroilla.