Sodan aikana MAN:n tehdasrakennuksista noin 80 % oli tuhoutunut, mutta tuotantolaitteita ja varaosavarasto oli varastoitu maaseudulla. Muutamia kuorma-autoja saatiin rakennettua Nürnbergissä jo vuonna 1945. MAN:n traktorivalmistus oli ennen sotaa suuntautunut suureen kokoluokkaan, ja nyt nähtiin kysyntää paremminkin pienemmille traktoreille. MAN oli jo vuonna 1941 esitellyt 25-hevosvoimaisen traktorin prototyypin, jota nyt lähdettiin kehittämään valmiiksi. Piirustuslaudalle päätyi ennestään tuttuja ratkaisuja, kuten rungoton rakenne, jossa moottori on kantava osa. Tuotantoon päästiin vuonna 1948 eli varhain moneen kilpailevaan saksalaismerkkiin verrattuna. AS 325 H:ssa oli 2,7-litrainen vesijäähdytteinen, suorasuihkutteinen nelosdiesel ja ZF:n 5-vaihteinen vaihteisto. Traktorin varustelu oli runsas: siitä löytyi mm. tasauspyörästön lukko, ohjausjarrut, lehtijousitettu etuakseli, 12 voltin sähköjärjestelmä ja nopeusmittari. Markkinointinimeksi otettiin Ackerdiesel (=peltodiesel). Traktorin väri oli aikaisempaa vihreää enemmän turkoosiin vivahtava.

Heti alkuvaiheessa esiteltiin myös nelivetomalli AS 325 A, joka oli eräs ensimmäisistä saksalaisista nelivetotraktoreista. Voima etuvedolle otettiin vaihteiston sivulta. Etupyörät olivat vain hieman suuremmat kuin takavetomallissa.

Vuonna 1950 esiteltiin rinnalle AS 330, jossa moottorin tilavuus oli kasvatettu 2,9 litraan ja teho 30 hevosvoimaan. Pääosa tuotannosta oli nelivetomalleja. AS 330 A lienee ensimmäinen Suomeen tuotu nelivetotraktori. Halvempia kilpailevia merkkejä rynni markkinoille eikä MAN päässyt takavetotraktoreissa kovin korkeaan markkinaosuuteen.

Vuonna 1952 esiteltiin AS 430, jossa oli 6-vaihteinen vaihteisto ja tehokkaammat jarrut sekä AS 440, jossa moottorin kierrosluku oli nostettu 1500:sta 2000:een. Teho nousi 40 hevosvoimaan. Lisävarusteena sai alentavan pikavaihteen, jonka yhteydessä myös voiman ulosoton nopeuden sai pudotettua 735:stä 550:aan. Sama moottori, vielä 2 hv tehostettuna asennettiin suurempiin raameihin mallissa AS 542. Siinä oli myös vankempi vaihteisto ja taka-akseli.

Traktorit

MAN AS 325 – AS 542

Vuosina 1956 ja 1957 MAN uudisti traktorien tyyppimerkinnät. Kirjaimet aakkosjärjestyksessä F/K/L/N/R/S/T kertoivat kokoluokan. Edessä oli 2 tai 4 vetävien pyörien määrän mukaan. Lopussa oli malliversion 1:stä eteen päin juokseva numero. Vuonna 1956 moottorit olivat samoja M-moottoreita kuin edellisissä malleissa, mutta vuonna 1957 iskutilavuus kasvoi. Uusien mallien ulkomitat olivat joka suuntaan huomattavasti entistä suuremmat. Kaksoiskytkin oli saatavissa lisävarusteena. Vaihteistot ja ohjausvaihteet olivat ZF:n, nostolaitteet ja sähkölaitteet olivat Boschin tuotantoa.

S-malleissa noustiin 50 hv teholuokkaan (sama traktori oli esitelty jo edellisen malliston lopussa nimellä A 50 A. Suurin MAN-traktori oli 60-hevosvoimainen 4 T 1, mutta niitä valmistettiin vain 9 kappaletta. Uusien mallien myötä MAN-traktorien vuosittainen valmistusmäärä nousi 3000 kappaleen tasosta huippuvuoden 1959 yhteensä 6887 traktoriin.

MAN N1 – T1

1960-luvulle tultaessa MAN teki ratkaisuja traktorituotantonsa kannattavuuden parantamiseksi. Pienet mallit karsittiin vähitellen pois ja keskityttiin kolmeen teholuokkaan: 28, 35 ja 45 hv. Uusista malleista esiteltiin vuoden 1960 lopussa 3-sylinteriset 35-hevosvoimiset P-mallit. Ulkomuoto modernisoitiin sulavalinjaisemmaksi ja rakenteessa palattiin matalampaan ja lyhyempään konseptiin, joka nyt kuitenkin perustui puolipitkään runkoon. Moottori oli 1,9-litrainen, kun aiemmin P-mallissa oli ollut 3,9-litrainen moottori. Vastaavasti myös vääntölukemat olivat tuntuvasti entistä heikommat. Vaihteistoksi otettiin ZF:n tuorein 8+4 -vaihteinen. Nostovoima pudotettiin 1,2 tonniin. Hinnat olivat silti edelleen 10…20 % kilpailijoiden yläpuolella.

Vuonna 1961 esiteltiin 4-sylinteriset R-mallit, joissa oli säilytetty 2000 kg nostolaite sekä 2-sylinteriset N-mallit (28 hv). Kaikissa nelivetomalleissa oli vakiona kaksoiskytkin. Suomessa tätä MAN-mallistoa myi OTK. P- ja R-mallien SAE-tehoiksi ilmoitettiin meillä 39 ja 50 hv. Myyntimääräksi meillä saatiin noin 400 MAN-traktoria, joista lähes kaikki nelivetoisia.

Toisin kuin traktorituotanto, MAN:n kuorma-autotuotanto kasvoi 1960-luvun alussa voimakkaasti. Kesällä 1962 tehtiin päätös myydä traktorituotanto Mannesmann-konsernille, joka oli jo hankkinut Porsche-Dieselin. Mannesmann suunnitteli raskaampiin traktoreihin keskittyvän MAN:n täydentävän Porsche-mallistoa. Lopputulos oli kuitenkin se, että viimeinen MAN-traktori valmistui helmikuussa 1963.

MAN N1 – R3

Vuonna 1957 MAN-traktorituotannon siirtyessä Müncheniin B 18:n takavetomalli korvattiin mallilla 2 K 1. Nelivetomalli seurasi vasta vuonna 1959. Tällä välillä pienten traktorien valikoimaa oli laajennettu molempiin suuntiin. Vielä vuoden 1957 aikana oli esitelty 24-hevosvoimainen 2 L 1. Vuoden 1958 alussa tuli 13-hevosvoimainen 2 F 1, jonka moottori oli muista poiketen ilmajäähdytteinen. 2 F 1 oli myös ensimmäinen malli, jossa oli uudistettu, joka suuntaan kaareva konepellin muotoilu. Kaikissa pienissä malleissa oli Güldner-pohjainen moottori, jossa oli kuitenkin MAN:n M-ruiskutusmenetelmä. Vaihteisto oli 6-vaihteinen ZF, jota käytettiin myös mm. Güldnerin ja Fahrin traktoreissa. Pääpaino pienissä malleissa oli nyt ensimmäistä kertaa takavetoversioissa ja myyntiä saatiin tuntuvasti kasvatettua.

MAN oli panostanut myös maantietraktoreihin, jotka oli suunnattu täysperävaunun vetoon. Niinpä pienissä traktoreissa nostolaite oli edelleen lisävaruste ja nostovoimaltaan (350 kg) vaatimaton isompien mallien 2 tonnin nostovoimaan verrattuna. Painonsiirtojärjestelmää pienissä MAN:eissa ei ollut. Vuonna 1960 mallissa 4 L 2 esiteltiin 600 kilon nostovoima. Varhaisemmissa versioissa oli yleensä pitempi akseliväli ja lyhytakselivälisiä versioita, kuten 2 K 3 ja 2 L 3 esiteltiin aluksi vientimalleina. Pitkäakselivälisessä mallissa 2 L 5 oli lisäksi akselien välillä 235 kg:n hydrauliikka. Pienten MAN-traktorien aika tuli päätökseen vuonna 1962. Näiden mallien osuus oli yli puolet tuotannosta, mutta kilpailu oli liian kovaa, jotta tuotannosta olisi saatu kannattavaa.

MAN 2 F 1 – 2 L 5

Syksyllä 1955 MAN:n kuorma-auto-, linja-auto- ja traktorituotanto muutti Müncheniin BMW:n entiseen lentokonemoottoritehtaaseen. Nürnbergiin jäi vain moottorituotanto. Samaan aikaan esiteltiin uusiutunut traktorimallisto, jossa oli M-moottorit. Siinä polttoaine suihkutettiin pallomaisen palotilan seinämille. Imuilma saatettiin pyörteeseen, johon polttoaine sekoittui palotilan seinämiltä. Menetelmän olennaisin etu oli moottorin hiljaisuus. MAN:n traktorivalikoima painottui edelleen suurehkoihin ja runsaasti varusteltuihin nelivetotraktoreihin. Teholuokat uudessa mallistossa olivat samat kuin ennenkin. Myös nelivetomalleissa etuakseli oli jousitettu ja etulokasuojat vakiovaruste. Tässä vaiheessa alkoi tulla myös traktorikuvioituja eturenkaita. A 45 oli vain puoli vuotta valmistettu välimalli, jossa oli vielä vanha moottori.

Vuonna 1956 moottorien iskunpituutta kasvatettiin. Suurin teho säilyi ennallaan, mutta se saavutettiin entistä alemmalla kierrosluvulla. Vuonna 1956 tuli myös 2-sylinterinen nelivetotraktori A 25 A. Siinä oli ZF:n jatkuvakosketuksinen 5+1 -vaihteisto.

MAN A 25 – B 45

Vuoden 1955 alussa MAN AS 718:n korvasi B 18. Moottori oli edelleen 2-sylinterinen Güldner. ZF-vaihteistoon oli lisätty yksi pienempi vaihde ja uuden vaihteiston takia akseliväli kasvoi 5 sentillä.

Syksyllä 1955 myös malliston pienin sai Güldner-moottoristaan huolimatta muihinkin MAN-traktoreihin esitellyn M-moottorin, jossa polttoaine ruiskutettiin palotilan seinämille. Moottori oli aikaisempaa hiljaisempi ja ainakin mainosten mukaan myös taloudellisempi.

Vuonna 1956 tuli tuotantoon myös takavetomalli D 18 H.

MAN B 18

MAN-traktorien markkinaosuus Saksassa putosi pariin prosenttiin, kun kilpailijoita riitti ja suurimmat myyntimäärät keskittyivät pienimmän luokan traktoreihin maassa, jossa oli 5 miljoonaa maatilaa. MAN halusi tuoda neliveto-osaamisensa myös tähän kokoluokkaan. Moottori hankittiin Güldnerilta, jonka kanssa sillä oli ennestään yhteistyötä. 2-sylinterisessä esikammiodieselissä oli tehoa 18 hv. Vaihteisto oli 5-vaihteinen ZF.

MAN AS 718

Valmistajan muita koneita

Testissä pitkä kahdeksanpyöräinen mönkijän perävaunu – Gulon veto-ominaisuudet yllättivät

Kahdeksanpyöräinen perävaunu mönkijän perässä on pitkä.

Koneviesti

Ajoneuvot ja ympäristö

Hiljaisuus tekee Can-Am Outlander Electric -sähkömönkijällä ajamisesta elämyksen – pakkanen rokottaa ajomatkaa

Ensimmäinen suuren valmistajan sähkömönkijä on tehty G3-runkoon ja on voimansiirtoa sekä energialähdettä lukuun ottamatta samanlainen muun malliston kanssa.

CFMoto U10 Pro -traktorimönkijän voimalinja uusiksi – myös sähköinen vaihteensiirto ja aluevaihteet ovat uutta rinnakkain istuvassa mallissa

CFMoto U10 Pro Highland edustaa rinnakkain istuttavissa mönkijöissä teknisesti uusinta uutta sähköisellä vaihteensiirrolla sekä säätyvillä venttiileillä.

Hybeko Group laajentaa valikoimaansa Faresin-kurottajilla – valikoimassa sekä diesel- että täyssähkökäyttöisiä malleja

Uutiset

Can-Am Outlander Electric -sähkömönkijä liikkuu lähes äänettömästi – uutuuden toimintamatkat riittävät perusmönkijälle

Outlander Electric on ensimmäinen täyssähköinen, ison valmistajan mönkijämalli markkinoilla.

Can-Am Outlander 6x6 -mallit uudistuivat – moottorit, vaihteistot, alustat ja rungot päivitetty 

Outlander 6x6 -malleista oli koeajettavissa kaksi: Backcountry 1 000T ja DPS 700, molemmat täysin uudistuneita.

Kelekkamessut 2025: Pohjoismaiden suurin moottorikelkkatapahtuma sähköistyy vauhdilla

Kelekkamessut 2025 -näyttely veti yleisöä ennätysmäärän – käytettävissä olevat näyttelytilat alkavat olla äärirajoilla.

Yritykset ja tapahtumat

Uusimmat artikkelit

MAN (Maschinenfabrik Augsburg-Nürnberg) kehitti ensimmäisiä dieselmoottoreita Rudolf Dieselin kanssa 1800-luvun lopussa. Vuonna 1915 MAN aloitti kuorma-autojen valmistuksen ja vuonna 1921 esiteltiin moottoriaura. Niitä valmistui muutamassa vuodessa 300 kappaletta ennen kuin tuotanto päätettiin lopettaa. Uusi yritys traktorinvalmiuksessa seurasi vuonna 1938. Silloin esiteltiin AS 250, joka oli 50-hevosvoimaisena iso ja tehokas traktori omana aikanaan. Sodan jälkeen esitellyt MAN Ackerdieselit olivat tunnettuja kehittyneestä moottoritekniikastaan ja nelivedostaan, mutta myös takavetoisia oli tarjolla. Vuonna 1962 MAN myi traktorituotannon Porschelle ja vuotta myöhemmin tuotanto päättyi. MAN-traktoreja valmistui kaikkiaan noin 40 000. MAN:n dieselit olivat aikanaan kehittyneitä. Vuodesta 1955 lähtien ne perustuivat ns. M-menetelmään, jossa polttoaine ruiskutettiin palotilan pintaan ohueksi kalvoksi. Suomeen MAN:eja toi Laatuvaunu ja lopuksi OTK.

Abati Titanium

Acam

Ackermeister

Acremaster

Aebi

Aecherli

Aérocentre

Agco

Agco-Allis

Agcostar

Agra Farmer

AgraCat

Agrale

Agrar

Agratrac

Agri

Agri Boss

Agri King

Agri-Power

Agria

Agricat

Agrico

Agrifarm

Agrifull

Agrinar

Agrindo

Agrip

Agrisa-Bungartz

Agrison

Agritec

Agritech

Agromash

Agroservis

Agrostroj/Agrozet

Agtor

AgTrac

AH-Goldoni

Airone

Al-Frat

Al-Ghazi

Al-Jadah

Al Jahad

Allgaier

Allgaier-Suisse

Allis-Chalmers

Alpenland

Alpina Oekonom

Altai

Amat-Calvet

Amobil

AMOG

Angad

Ansaldo

Ansaldo Fossati

Antar

Antonio Carraro

Apache Solis

Aprile

Arbos

Arbos Bubba

Arjun

ArmaTrac

Arnoux

Arvid

Ascot Universal

Asian Tractors

Astoa

Austin-Leyland

Austrak

Austro

Aveling-Marshall

Avenger

Avery

Avto

B.M.B President

Babiole

Baldwin

Baltiets

Balwan

Bamford

Barreiros

Basak

Bauchet

Bautz

Bean

Harkov

Vladimirets

Kirovets

YuMZ

Belarus

Bell

Benye

Beriko

Bernard

Bernardin

Bernson

Big Bud

Viimeksi lisätyt koneet

Lähetä palautetta

Tervetuloa Koneviestin uuden Konedata-palvelun betaversioon! Palvelu tarjoaa yli 8000 traktorin ja puimurin tekniset tiedot. Palvelua kehitetään, joten arvostamme palautettasi.

Anna palautetta

Kuuntele uusin jakso

Kuuntele Suomen koneuskottavinta podcastia koneosaajille ja koneista kiinnostuneille.

Konepodi

Näköislehtiarkistoon

Koneviestin uudistunut näköislehtiarkisto on nyt täällä. Lue konearviot, korjausohjeet ja käyttövinkit vuodesta 1952 lähtien.

Koneviestin näköislehdet

Etusivu

Huolto ja tekniikka

Lukijan idea

Maarakennus

Maatalous

Osastot

Metsä

Pääkirjoitus

Weteraani

Lehdet

Konedata

Palvelut

Tilaa Koneviesti

Asiakaspalvelu

Jätä ilmoitus

Tilaa uutiskirje

Lähetä uutisvinkki

Lähetä oikaisupyyntö

Toimituksen yhteystiedot

Mediamyynnin yhteystiedot

Ota yhteyttä

Agritechnica 2025 -traktoriuutuudet: Sähköä,   autonomiaa ja perinteisiä dieselratkaisuja

Deutz-Fahrin 8-sarja uudistuu täysin. Moottoritoimittajaksi vaihtuu FPT, portaattomat 60 km/h voimansiirrot tulevat ZF:ltä. Uusi SigmaVision-ohjaamo on aiempaan verrattuna 20 cm leveämpi ja pidempi, myös sisustaa ja hallintalaitteita on uudistettu perusteellisesti. Kahden uuden mallin moottorit tuottavat 313 tai 340 hevosvoiman maksimitehon. 

Harrastuksesta jalostui yhden miehen traktoribisnes – ”Vuonna 2010 innostuin ostamaan Hollannista traktorin: Riskikerroin oli korkea”

Pekka Veivon mukaan käytetyt traktorit liikkuvat hyvin. ”Kun uusia ei myydä, niin hyvän käytetyn arvostus nousee entisestään.”

Traktorikaupassa toiveikkaita merkkejä käänteestä

Lokakuu oli vahva Massey-Fergusonille, joka nousi rekisteröintitilastossa aivan Claasin kantaan. Kuva on vuoden 2023 Agtitechnica-näyttelystä. 

Rehunteossa Valtran S-sarjan tehokkain malli S416 – Droop-asetus vaikuttaa silppuriyhdistelmän käyttöön ratkaisevasti

Urakoitsijan kokemuksia traktorista maansiirtotöissä – töitä riittää myös talveksi

Jania Kleimola urakoi pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Traktorin eduksi on osoittautunut mm. ketteryys ahtaissa paikoissa. 

Arvostettu traktorimerkki sai alkunsa itsekulkevasta niittokoneesta – nykyisin Johann Georg Fendtin luoma yritys on osa monikansallista AGCO-konsernia

Fendt panosti vahvasti työkoneenkantajatraktoreihin. Ensimmäinen tuotantomalli valmistui nelivuotisen protovaiheen jälkeen 1957. Seuraavalla vuosikymmenellä Fendt hallitsi Länsi-Saksan kantajatraktorimarkkinoita 87 % osuudella. Kuvan 30-hevosvoimainen Fendt F 230 GT on siltä ajalta.

Lisää lämpöä vanhaan traktoriin – uuden lämmityslaitteen asennuksen jälkeen myös varpaat pysyvät lämpiminä

Uusi lämmitin istuu siististi ohjaamon alaosaan. Kenno on ulkopuolella ja moottoriosa puhallusletkuineen on ohjaamon sisällä. 

MAN

MAN AS 325 – AS 542

MAN AS 718

MAN A 25 – B 45

MAN B 18

MAN N1 – T1

MAN 2 F 1 – 2 L 5

MAN N1 – R3

Traktorit | Agritechnica 2025 -traktoriuutuudet: Sähköä, autonomiaa ja perinteisiä dieselratkaisuja

Koneet ja kulkuneuvot | Harrastuksesta jalostui yhden miehen traktoribisnes – ”Vuonna 2010 innostuin ostamaan Hollannista traktorin: Riskikerroin oli korkea”

Koneet ja kulkuneuvot | Traktorikaupassa toiveikkaita merkkejä käänteestä

Traktorit | Rehunteossa Valtran S-sarjan tehokkain malli S416 – Droop-asetus vaikuttaa silppuriyhdistelmän käyttöön ratkaisevasti

Traktorit | Urakoitsijan kokemuksia traktorista maansiirtotöissä – töitä riittää myös talveksi

Maatalouskoneet | Arvostettu traktorimerkki sai alkunsa itsekulkevasta niittokoneesta – nykyisin Johann Georg Fendtin luoma yritys on osa monikansallista AGCO-konsernia

Huolto | Lisää lämpöä vanhaan traktoriin – uuden lämmityslaitteen asennuksen jälkeen myös varpaat pysyvät lämpiminä