Claas

Claas Axion 900-sarjan uudet mallit esiteltiin syksyllä 2017. Lippulaivaksi tuli Axion 960, jossa maksimiteho oli 445 hv. Moottorina oli FPT:n 8,7-litrainen Cursor 9, jossa käytettiin SCR-teknologiaa ja uutuutena säätyvää turboa. Vääntöä oli merkittävästi edellisiä versioita enemmän. Suurin teho oli alueella 1700…1900 r/min ja suurin vääntö 1300…1500 r/min. Vaihteisto oli ZF:n portaaton TMG-45, jota Claas kutsui CMATIC:iksi. 50 km/h nopeus saavutettiin 1550 kierroksella. 10 km/h nopeuden tuntumassa voimansiirto oli lähes 100 % mekaanista. Hydrauliikan tuotto oli vakiona 150 l/min ja nostovoimaa 11 tonnia.

Ohjaamo oli edelleen 4-pilarinen, jonka melutaso ei ollut aivan kilpailijoiden tasolla. Cebis-mallin rinnalla oli nyt halvempi CIS+, jossa oli pieni värinäyttö etupilarissa ja mm. päisteautomatiikka oli karsittu vakiovarusteista ja lisävarusteisessakin oli mahdollista tallentaa vain 4 vaihetta. Hydrauliikkalohkot olivat sähköisiä, mutta niitä sai CIS+:aan enintään neljä taakse. Cebisissä puolestaan oli uusi 12″ kosketusnäyttö.

Axion 900:n pohjalta Claas teki myös Terra Trac -version, joka oli ensimmäinen täysin jousitettu puolitelatraktori.

Traktorit

Claas Axion 920-960

Vuoden 2020 Axion 800-malliston suurin uudistus oli Stage V -mukaiset moottorit. Tehoa ja vääntöä FRT:n 6,7-litraisissa moottoreissa oli suunnilleen saman verran kuin ennenkin. Tyhjäkäyntikierrosluku pudotettiin 650:aan, kun traktori oli paikallaan ja uutena varusteena oli käyttäjän säädettävissä oleva maksimikierrosluvun rajoitin. Vaihteistot olivat Giman Hexashift 6-portaisella pikavaihteella ja vaihdeautomatiikalla sekä ZF:n portaaton Terramatic. Hydrauliikkaan oli mahdollista saada 7 sähkölohkoa. CIS-versiossa lohkot olivat mekaaniset. Pumpun tuotto oli nyt vakiona 150 l/min ja lisävarusteena 205 l/min. Voiman ulosottoon oli mahdollista saada myös nopeus 1000E. Ilmoitetut painot olivat aikaisempaa kevyemmät.

Claas Axion 800-870

Uudistettu Elios-mallisto esiteltiin vuoden 2014 lopussa. Carraron valmistamassa mallistossa oli nyt 3,4-litraiset Fiat Powertrain Technologiesin common rail -moottorit. Stage IIIB-päästöjen täyttämiseksi moottoreissa oli myös hiukkassuodatin, katalysaattori ja takaisinkierrätys. Tehokkaimmassa 240:ssa oli lisäteho-ominaisuus yli 13 km/h nopeuksissa tai voiman ulosottoa käytettäessä. Perusvaihteisto 12+12 oli enää takavetomallissa. Nelivedoissa oli mekaaninen tai hydraulinen pikavaihde, jolloin vaihteita oli 24+24. Kehittyneimmässä 24+12 -versiossa oli hydraulinen suunnanvaihtaja, nappikytkin ja pikavaihde. Hydrauliikkaan sai ylimääräisen pumpun pelkästään nostolaitetta varten. Lisävarustevalikoimassa oli myös mm. ilmastointi, sähkönostolaite ja hydrauliikan sähköventtiilit. Ohjaamossa oli tuntuva keskikoroke. Melutasoksi ilmoitettiin 79-81 dB.

Vuonna 2023 moottorit vaihtuivat Stage V -päivityksessä 3,6-litraisiin urearuiskutuksella varustettuihin 210:aa lukuun ottamatta. Ohjaamon melutaso laski 75 dB:iin. Konepeiton muotoiluun tuli pieniä muutoksia. Mittaristona toimi digitaalinen värinäyttö.

Claas Elios 210-240

Axos palasi Claasin mallistoon syksyllä 2023. Malliin oli poimittu Carraron kehittyneintä tekniikkaa. 3,6-litraiset FPT-moottorit olivat samoja kuin Elios-malleissa. Akseliväli oli pitempi ja pyörät 34-tuumaiset. Vaihteisto oli sama 30+15 kuin Elios 300-malleissa, mutta HD-mallina. Akselistojen kantavuudet olivat myös suuremmat. Vakiona oli hydraulinen pikavaihde, hydraulinen suunnanvaihtaja ja nappikytkin. 40 km/h saavutettiin 1750 kierroksella. Sähkönostolaitteen nostovoima oli 3350 kg. Tehokkaammassa 87 l/min hydrauliikassa oli lisänä erillinen 27 l/min pumppu pelkästään nostolaitetta varten. Ohjaamo oli tasalattiainen ja istuin ilmajousitettu. Melutasoksi ilmoitettiin 73 dB.

Claas Axos 230-240

Vuoden 2025 alussa Claas esitteli Axos 3-sarjan, joka noudatti Xerion 12-sarjan aloittamaa uutta numerologiikkaa. Axos 3:n valmisti Carraro, jonka tuotantoa ja tekniikkaa oli myös pienempi Axos 200. Axos 3:n varsinainen edeltäjä oli SDF:n valmistama Atos, joka poistui tuotannosta jo Axos 200:n edeltä vuonna 2021. Moottorina Axos 3:ssa oli FPT:n 3,6-litrainen. Viitospäästöluokan tasolle päästiin urean, hapetuskatalysaattorin ja hiukkassuodattimen avulla. Moottorin öljyvaihtoväli oli 600 h. Vaihteisto oli vakiona täysin mekaaninen 12+12. Seuraava vaihtoehto oli 24+12 hydraulisella suunnanvaihtajalla ja pikavaihteella sekä nappikytkimellä. 40 km/h saavutettiin 1750 kierroksella. Ryömintävaihtein nopeuksia oli 36+18. Vakiona oli kaksi moottorin kierrosluvun muistipaikkaa, lisävarusteena pysäytys pelkän jarrun avulla, sähköinen pysäköintijarru sekä ohjauksen nopeutus 1,9 kierrokseen alle 10 km/h nopeuksissa.

Hydrauliikka oli muiden Carraro-pohjaisten traktorien tapaan avoin 60 l/min kahdella pumpulla, lisävarusteena 90 l/min kolmella pumpulla. Enimmillään neljä mekaanista venttiililohkoa oli saatavilla. Sähkönostolaitteessa oli voimaa neljä tonnia. Ohjaamo oli suurempi ja viimeistellympi kuin Axos 200:ssa ja ovet oli saranoitu takaa. Traktorin kokoon nähden saatavana oli varsin suuret pyörät: 540/65R38. Saatavissa oli Cemis 700 ISOBUS-terminaali.

Claas Axos 3.95 – 3.120

Arion 500- ja 600-sarja uudistuivat kesällä 2017. Niin neli- kuin kuusisylinterisissä oli yksi aikaisempaa pienitehoisempi versio ja malliston huipulla oli lisäteho-ominaisuuden saanut maantiellä tai voa-käytössä 205-hevosvoimainen Arion 660. Moottorit olivat edelleen Deeren tuotantoa, mutta nyt varustettu urearuiskutuksella. Kuusiportaisella pikavaihteella varustetusta Hexashift-vaihteistosta oli kolme versiota: Super Eco 40 (1650 r/min), Eco 40 (1950 r/min) ja Eco 50 (2000 r/min). Siinä uutuutena oli Smart Stop eli pysähtyminen pelkkää jarrua painamalla sekä vakionopeussäädin. Vaihtoehtona oli Claasin oma portaaton Cmatic-voimansiirto, joka perustui monilevykytkimiin. Hydrauliikka oli vakiona kuormantunteva 110 l/min pumpulla, lisävarusteena nyt 150 l/min.

Varustetasoja oli nyt kolme. CIS-mallissa oli mekaaniset hydrauliikkaventtiilit ja Hexashift-vaihteisto. Uusi CIS+ toi mukanaan suuremman ja värillisen näytön, ajotietokoneen ja sähköohjatut hydrauliventtiilit. CIS+:n sai myös portaattomalla vaihteistolla, jonka ajovipu oli uusittu. Cebis-versiossa oli uutuutena 12″ kosketusnäyttö. Danan valmistama etuakseli oli uusi, jousitettuna versiona rakenteeltaan aikaisempaa yksinkertaisempi. Ohjaamo oli aina varustettu kierrejousituksella. 4-sylinteristen ohjaamossa oli 5 pilaria, 6-sylinteristen 4 pilaria.

Vuoden 2020 malleissa oli Stage V -mukaiset moottorit. Muutamien mallien vääntölukemat nousivat ja 6-sylinteristen tyhjäkäyntinopeus putosi 650 r/min:een, kun traktori oli paikallaan.

Vuoden 2025 alussa esiteltiin 180-hevosvoimainen nelisylinterinen Arion 570, jonka sai vain portaattomalla vaihteistolla.

Claas Arion 510-660

Jo vuodesta 2017 kehitetty Xerion 12 esiteltiin syksyllä 2023. Se oli saatavana joko pyörillä tai neljällä telastolla (Terra Trac) varustettuna ja oli markkinoiden tehokkain portaattomalla vaihteistolla varusttu traktori. Moottori oli Mercedeksen 15,6-litrainen maksimiteholtaan 585 tai 653 hv. Öljynvaihtoväli oli 1000 tuntia. Vaihteisto oli ZF:n portaaton nelialueinen Eccom 5.5, joka oli esitelty mallissa 5000 jo vuoden 2023 alussa. 12-sarjassa oli kuitenkin voimansiirron kuormitusta rajoittava vaihteistoa 15 % moottoria nopeammin pyörittävä välitys. 40 km/h nopeus saavutettiin 1400 kierroksella. Pyöräversioon sai myös 50 km/h nopeuden. Akselistot valmisti unkarilainen Raba. Paino jakautui tasan etu- ja taka-akseleille. Hydrauliikkaan sai tehokkaimmillaan 537 l/min pumpuston. Voiman ulosotto ja nostolaite olivat lisävarusteita. Nostolaitteen kanssa kääntökulma oli rajoitettu ja nelipyöräohjauksesta huolimatta kääntöympyrä 18 metriä.

Ohjaamo oli lähes sama kuin Lexioneissa ja sinne noustiin seitsemää porrasta pitkin. Ohjaamo ei ollut kääntyvä. Käyttöjärjestelmänä oli 12″ CEBIS-kosketusnäyttö ja automaattiohjauksella lisänä oli CEMIS 1200 -näyttö. Ohjaamossa oli mekaaninen nelipistejousitus, automaatti-ilmastointi ja vakiona 20 LED-työvaloa. Ulkomitoissa ei 44 cm suurempaa leveyttä lukuun ottamatta ollut suurta eroa pienempiin Xerioneihin, mutta painoa telaversiossa oli peräti 25 tonnia. Leveyttä 914 mm teloilla oli 329 cm. Kahden polttoainesäiliön tilavuus oli yhteensä 1400 litraa. Tuulettimen puhallussuuntaa kääntämällä oli mahdollista puhdistaa moottorin, vaihteiston, hydrauliikan ja akselien jäähdyttimet.

Xerion 12 valittiin vuoden traktoriksi 2024.

Claas Xerion 12.590-12.650

Valmistajan muita koneita

Vanha perävaunu uuteen uskoon – näillä muutoksilla kärryn käyttö helpottui huomattavasti

Parikymmentä vuotta sitten hetken mielijohteesta hankittua perävaunua käytettiin eräässä vaiheessa hyvinkin aktiivisesti viljan ajoon, mutta nyt se on päässyt käytön puutteessa rapistumaan. Perävedolla varustetun vaunun tekniikkaan eivät aika ja ulkosäilytys ole vaikuttaneet, joten ajatus sen käyttökunnostuksesta ei ollut täysin älytön.

Koneviesti

Huolto ja tekniikka

Lukijan idea: Heittosuojaan muovinen kahva

Yksinkertainen muovikahva helpottaa heittosuojan nostamista kuljettajan paikalta ajettaessa esteen ohitse.

Lukijan idea

Ski-Doo uudisti hyötykelkkojaan vuodelle 2026 – uMotion-alustan jousitus on muuttunut radikaalisti

Ski-Doo Expedition XRTEME on kelkka, jolla voi ajaa rauhallisesti metsän siimeksessä, mutta tarvittaessa vauhtia riittää reitilläkin. Kaksitahtisessa E-TEC 850 riittää paukkua.

Ajoneuvot ja ympäristö

Lynxin vuoden 2026 moottorikelkoissa on teknisiä muutoksia useammassakin mallissa – leveätelaiset kehityksen eturivissä

Commander on täysiverinen hyötykelkka, jolla tukkikuorma liikkuu kevyesti. Ohjattavuus on parantunut etujousitukseen tehtyjen muutosten ansiosta.

Polariksen 2026-mallistossa suuntaus on sporttisten ja yleiskäyttöisten leveätelaisten moottorikelkkojen suuntaan

Uusi kelkka Voyageur 650 155, jonka runko muuttui tulevalla kaudella Matryxiin.

eSled-moottorikelkkojen tuotanto aloitettu Mikkelissä

Akut koostuvat moduuleista, jotka kootaan Mikkelin laitoksella.

Yritykset ja tapahtumat

Valmet Automotive ja Patria allekirjoittivat aiesopimuksen panssaroitujen ajoneuvojen valmistuksesta ja testauksesta

Patrian 6x6 panssaroidusta ajoneuvosta on tullut Common Armoured Vehicle System (CAVS) -ajoneuvohankkeen myötä lähes tuhat tilausta, joten tuotantokapasiteettia tarvitaan merkittävästi lisää.

Uutiset

Uusimmat artikkelit

Kolmen Claas-veljeksen vuonna 1913 perustama firma aloitti maatalouskoneiden korjaajana, mutta keskittyi pian sitojien valmistukseen. Vuonna 1935 esitelty Mäh-Dresch-Binder oli ensimmäinen eurooppalainen leikkuupuimuri. Vuosina 1955–62 Claas valmisti pientä Huckepack-työkoneenkantajaa. Siinä oli 15-hevosvoimainen Hatz- tai MWM-diesel. Huckepackin päätarkoituksena oli toimia alustana irrotettavalle puintikoneistolle ja mahdollistaa peruskoneen ympärivuotinen käyttö.

Uutta kiinnostusta traktoreihin Claas osoitti 1990-luvun alussa osallistumalla Schlüterin Euro-Tracin kehittämiseen. Idean jatkokehittelystä syntyi järjestelmätraktori Claas Xerion vuonna 1997. Nelipyöräohjatussa Xerionissa ohjaamo oli siirrettävissä keskelle tai peräpäähän. Ajaminen sujui yhtä hyvin molempiin suuntiin. Tehot alkoivat 200 hevosvoimasta ylöspäin. Vuonna 1997 Claas myös ryhtyi yhteistyöhön Caterpillarin kanssa ja toi Challengerit Eurooppaan vihreäksi maalattuina. Yhteistyö kariutui, kun Challengerit siirtyivät Agcolle. Claas oli yhteistyössä myös Renaultin kanssa ja vuonna 2003 se päätyi ostamaan osake-enemmistön Renault Agriculturesta ja merkki vaihtui Claasiksi. Tuotanto jatkui kuitenkin Ranskassa. Ensimmäiset Claasin aikana kehitetyt mallisarjat olivat vuosina 2006–07 esitellyt Axion ja Arion.

Vuonna 1997 Claas esitteli järjestelmätraktorinsa eli Xerionin. Siinä ohjaamo oli siirrettävissä keskelle tai peräpäähän. Ajaminen sujui yhtä hyvin molempiin suuntiin, kuvan Xerionia ajetaan periaatteessa takaperin. Takapäässä nostovoimaa oli 9600 kiloa ja edessä 4500 kiloa. Lisäksi laitteita voitiin sijoittaa koneen päälle. Kantavuus oli kaikkiaan 20 tonnia. Kuormantuntevan hydrauliikan tuotto oli 120 litraa. Voiman ulosottoja löytyi yksi edestä ja keskeltä sekä kaksi takaa.

Xerion oli varustettu nelipyöräohjauksella. Pyöriä voitiin kääntää keskenään eri suuntiin tai samaan suuntaan tai jompi kumpi pää voitiin lukita kiinteäksi. 8,7-litraisen Perkinsin teho oli joko 250 tai 300 hv voimanottoa käytettäessä. Hydrostaattis-mekaanisen ajovoimansiirron kautta voitiin välittää vain 190 hv. Ajonopeutta voitiin säätää portaattomasti joko ajokahvalla tai nopeuspolkimella. Myyntimenestystä Xerionista ei tullut.

Claas Xerion 2500-3000

Vuonna 2002 päivitetyt Ares 800-sarjan mallit muuttuivat Claaseiksi lähes ilman muutoksia. Moottorien vääntölukemissa oli pieniä muutoksia. Powershift-vaihteistoa ei enää ollut saatavilla 800-sarjaan. Varustetasoja oli kaksi: Comfort ja Premium, joista jälkimmäisessä oli mm. pikavaihdeautomatiikka, etuakselin jousitus, 4 venttiililohkoa, ajotietokone ja millirenkaat.

Ares 800-sarjan entisestään tuttua tekniikkaa edustivat Deeren 6,8-litraiset moottorit, Giman 32+32-vaihteisto, Carraron etuakseli, 110 l/min kuormantunteva hydrauliikka ja ohjaamon jousitus.

Claas Ares 816 RZ – 836 RZ

Ares 500- ja 600-sarja oli päivitetty vuonna 2002, mutta pieniä muutoksia tuli myös Areksien muuttuessa Claaseiksi syksyllä 2003. Merkittävintä oli 6-sylinteristen mallien järjestely: 616 oli nyt varustettu turbolla ja 626:n ja 636:n korvasi teholtaan näiden väliin asettuva 656 (125 hv). Myös muiden mallien teho- ja vääntölukemissa oli pieniä muutoksia päästömääräyksistä johtuen. Malliston pienempään päähän sai perusvaihteistoksi 24+24-vaihteisen, jossa oli vain 2-portainen pikavaihde. Aikaisempi 32+32 neliportaisella pikavaihteella oli kuitenkin vakiovaruste useimmissa maissa. 6-sylinteristen polttoainesäiliöt olivat entistä suurempia. Perusmallin hydrauliikan tuotto oli nyt 95 l/min. Nelivedoissa oli Carraron etuakseli.

Tarjolla oli kolme varustetasoa Profi, Comfort ja Premium. Jo Comfortissa oli ohjaamon jousitus ja ilmastointi. Premiumissa oli mm. pikavaihdeautomatiikka, suljettu hydraulijärjestelmä (110 l/min), millirenkaat ja ajotietokone. Saksalaisen ja ranskalaisen kulttuurin eroista kertoo se, että kääntöympyrän halkaisijat ilmoitettiin nyt aikaisempaa suuremmiksi ja nostovoimat aikaisemman huippulukeman sijasta läpi nostoalueen toteutuvina.

Claas Ares 546 RX – 696 RZ

Atles 926 ja 936 muuttuivat vihreiksi muun malliston mukana syksyllä 2003. Moottorien suoritusarvoissa oli pieniä muutoksia. Muuten teknikka oli ennallaan. Deutz-moottorit tarjosivat yli 40 % vääntömomentinnousun. Vaihteisto oli Funkin täyspowershift. Suljettu hydraulijärjestelmä oli sama kuin 800-sarjan Areksissa. Renkaat olivat vaihtuneet Kleberin Topkereiksi. Etuakseli oli Danan valmistama.

Syksyllä 2005 esiteltiin 275-hevosvoimainen Atles 946. Moottoritehoa lukuun ottamatta se oli yhtenevä mallin 936 kanssa.

Claas Atles 926 RZ – 946 RZ

Viimeinen Renaultin nimellä esitelty traktorisarja oli vuoden 2003 Celtis, joka korvasi Céreksen. Samana syksynä traktoreiden merkki muuttui Claasiksi Ranskan ulkopuolella. Moottorit olivat 4,5-litraisia Deerejä, kaksi suurinta olivat ahdettuja. Tehot olivat 72-97 hv eli kukin malli oli muutaman hevosvoiman edeltäjää tehokkaampia. Vaihteiston osalta oli tarjolla entistä halvempaa tekniikkaa: perusvaihteisto oli 10+10 ilman pikavaihdetta ja lisävarusteena sai mekaanisen tai hydraulisen pikavaihteen. Myös hydraulinen suunnanvaihtaja oli lisävaruste. Perusmalli Profin rinnalla oli kalliimpi Comfort-malli, johon oli koottu vakioksi suuri osa lisävarusteista. Varustelumahdollisuudet olivat kaikkiaan runsaat tässä kokoluokassa.

Kolme pienintä Celtistä oli saatavana myös takavetomallina, jolloin suurin nopeus oli 30 km/h. Nelivetojen etuakseli oli Carraron valmistama. Hydrauliikan tuotto oli 69 l/min. Nostovoimaa oli mallista riippuen 2700-4600 kg. Ohjaamo oli vakiona matala malli, lisähintaan sai 14 cm korkeamman mukavuusohjaamon. Valmistusohjelmassa oli myös turvakaarella varustettu malli.

Vuosimalliin 2005 moottorien tehot nousivat päästöpäivitysten myötä 3 hevosvoimalla pienintä mallia lukuun ottamatta ja 80-hevosvoimainen 436 sai turbon. Ohjaamon melutaso putosi 73 desibeliin.

Claas Celtis 426-456

Renault Dionis-, Fructus- ja Palès-sarjat korvasi Carraron Italiassa valmistama Claas Nectis vuonna 2004. Mallisarjaa oli saatavana entiseen tapaan kolmena versiona: kapea Nectis VE oli tarkoitettu viininviljelyyn, Nectis F hedelmänviljelyyn ja vakiomalli Nectis VL oli suunniteltu yleiskäyttöön. Myös se oli rakenteeltaan varsin kapea. Moottorina Nectiksissä oli yllättäen N.E.F eli Ivecon ja Cumminsin yhteistyönä syntynyt italialaismoottori. Kolmessa pienimmässä mallissa oli 3-sylinterinen 3,4-litrainen ja suuremmissa 4,5-litrainen nelonen. Tehoa Nectiksissä oli 54-99 hv.

Voimansiirto oli Carraron. Vaihteistovaihtoehtoja oli useita. Perusmalli oli 12+12 mekaanisella suunnanvaihtajalla. Siihen sai mekaanisen pikavaihteen, jolloin välityksiä oli 24+24. Huippuversiossa sekä suunnanvaihtaja että pikavaihde olivat hydraulisia. Ohjaamo oli ahdas ja melutaso oli 81-83 dB.

Claas Nectis VL 217-267

Xerion-järjestelmätraktorin toinen sukupolvi oli vuorossa vuonna 2004. Teholuokkia oli nyt vain yksi (335 hv) ja moottorin valmistaja oli vaihtunut Caterpillariin. ZF Eccom 3.5 -ajovoimansiirto mahdollisti nyt 50 km/h nopeuden. Ohjaamo oli täysin uusi ja perusmallissa se oli kiinteästi keskellä. VC-mallissa se voitiin entiseen tapaan kääntää keskelle tai perään. Painojakautuma oli 55/45. Ulkomitat olivat selvästi kasvaneet, samoin hydrauliikan suoritusarvot. Ohjaamossa oli Cebis-valvontamonitori.

Trac ja Trac VC:n rinnalle tuotiin kolmas vaihtoehto Saddle Trac työkoneenkantaja, jossa ohjaamo oli edessä. Sitä varten muutamat saksalaiset työkonevalmistajat kehittivät esim. puoliperävaunutyyppisiä lietevaunuja.

Vuonna 2007 esiteltiin 3300:n rinnalle tehokkaampi Xerion 3800, jossa maksimiteho oli 379 hv. Neljän aikaisemman ohjausmoodin lisäksi tuotiin ”koira-automatiikka” eli raiteet voitiin ohjata rinnakkaisiksi.

Claas Xerion 3300-3800

Ares 500- ja 600-sarjat päivitettiin 7-päätteisiin mallinumeroihin keväällä 2005. Deere-moottorit säilyivät ilman suurempia muutoksia. Vaihteisto oli nyt Giman 24+24, jossa oli 6-portainen pikavaihde ja lisävarusteena vaihdeautomatiikka. Vuodesta 2006 lähtien kahteen suurimpaan malliin sai myös 50 km/h nopeuden. Hydrauliikka oli vakiona avoin 60 tai 95 l/min ja lisävarusteena erillisen nostolaitepumpun ja ulkopuolisen hydrauliikan tuotot voitiin yhdistää (100 l/min). Saatavilla oli suljettu hydrauliikka tuotoltaan 110 l/min. Karkeasti voidaan sanoa, että vaihteisto vastasi MF 6400-sarjaa ja hydrauliikka MF 5400-sarjaa. Voiman ulosotossa oli vakiona nopeudet 540/1000, mutta mm. Saksassa myös Eco-nopeudet sisältyivät vakiovarustukseen. Comfort- ja Premium-malleissa oli vakiona ohjaamon jousitus. Akseliväli oli entistä pitempi. Ohjaamon melutasoksi ilmoitettiin 73 dB. Korvaavat Arion-mallit esiteltiin vuodelle 2008, mutta kaksi pienintä Aresta jatkoi vielä pari vuotta niiden rinnalla.

Claas Ares 547-697

Syksyllä 2006 esitelty Claas Axion oli ensimmäinen Claasin alaisuudessa suunniteltu uusi mallisarja. Axion 800-sarjan korvannut Axion 800 käytti Deeren 6,8-litraisia moottoreita, joiden sanottiin olevan täysin samoja kuin JD 30-sarjassa sekä Giman Hexashift-vaihteistoa, joka oli ohjelmistoa lukuun ottamatta sama kuin MF:n Dyna-6. Vuotta myöhemmin esiteltiin CMATIC-versiot, joissa oli ZF:n portaaton Steyr-peräinen S-Matic voimansiirto.

Moottoreissa oli neljä venttiiliä sylinteriä kohti, yhteispaineruiskutus, säätyvä turbo ja pakokaasujen takaisinkierrätys. Useimmissa malleissa oli 35 hevosvoiman lisäteho vaihteiston kahdella suurimmalla alueella tai voimanottoa käytettäessä. Hydrauliikassa oli suljettu järjestelmä 110 l/min tai 150 l/min tuotolla. Etuakselit olivat Danan valmistamia.

Ohjaamon jousitus oli edeltävien mallien tapaan vakiona. Suorituskykytiedot ja säätömahdollisuudet keskittänyt CEBIS-terminaali oli lainattu Lexion-puimureista. Se sisältyi perushintaan, mutta Axion oli haluttaessa saatavissa myös mekaanisesti ohjatulla hydrauliikalla, jolloin se korvautui paljon yksinkertaisemmalla CIS-näytöllä. Ohjaamon melutasoksi luvattiin 74 dB. Ilmeisesti Claas-aikana lupaukset olivat realistisempia kuin aikaisemmin Renaulteihin luvatut pienemmät lukemat.

Claas Axion 810-850

Ares 500- ja 600-sarjat korvattiin uusilla Arion-malleilla syksyllä 2007. Moottorit olivat edelleen Deeren 4,5- ja 6,8-litraisia. Moottoreissa oli neliventtiilitekniikka, yhteispaineruiskutus, säätyvät turbot ja pakokaasujen takaisinkierrätys. Arion 540:ssa ja 640:ssa oli lisäteho-ominaisuus vaihteiston alueilla C ja D (yli 8 km/h) tai hydrauliikkaa tai voiman ulosottoa käytettäessä. Voimansiirto oli Giman Hexashift eli sama 6-portaisella pikavaihteella ja sähköisellä aluevaihteella varustettu kuin MF:n Dyna-6. Tarjolla oli 40 km/h alennetulla kierrosluvulla tai 50 km/h maksiminopeus. Nelisylinterisissä oli avoin hydrauliikka 60 l/min pumpulla. Lisähintaan sai suljetun järjestelmän (110 l/min), joka oli vakiona 6-sylinterisissä. Ohjaamossa oli vakiona perinteinen kierrejousitus. Muita vakiovarusteita oli mm. ajotietokone, neliveto- ja lukkoautomatiikka ja ilmastointi. Ares-malliin verrattuna ohjaamossa oli uudistettu kojetaulu ja hallintalaitekyynärnoja. Melutasoksi ilmoitettiin 74 dB.

Claas Arion 510-640

Ares 617-697 korvattiin uusilla Arion-malleilla syksyllä 2007. Uutta mallistossa olivat matalamman teknologian 6-sylinteriset C-mallit. Niiden Deere-moottoreissa oli 4:n sijasta 2 venttiiliä sylinteriä kohti. Vaihteisto oli 4-portaisella pikavaihteella varustettu Quadrishift sähköisellä aluevaihteella eli läheistä sukua MF:n Dyna-4:lle. Vakiovarustelusta oli karsittu mm. hallintalaitekyynärnoja, ilmastointi, ohjaamon jousitus ja ilmaistuin. Hydraulijärjestelmä oli avoin. Vakiopumpun tuotto oli 60 l/min ja lisävarusteena 98 l/min. Sähkönostolaite oli vakiona ja nostovoimaa löytyi 6500 kg. Ohjaamo oli hyvin tarkkaan samanlainen kuin edeltävissä malleissa. Melutasoksi ilmoitettiin 74 dB.

Claas Arion 610 C – 630 C

Syksyllä 2008 Celtis-malliston korvanneella Axos-sarjalla oli vielä vahvasti Renault-geenit. Teknisesti ei muutenkaan ollut pyritty eteen päin, vaan ominaisuudet olivat pääosin edeltäjän tasolla. Moottorivalmistajaksi Claas oli kilpailuttanut edeltäjän Deeren sijaan Perkinsin. Kaikissa malleissa oli 4,4-litrainen mekaanisesti ohjattu Tier3-moottori, jossa oli pakokaasujen takaisinkierrätys. Suurin teho saavutettiin kierroksilla 2000…2300. Vaihteisto oli jo Renaultin monissa mallisukupolvissa käyttämä 10+10. Mekaanisen alentavan pikavaihteen avulla lisähintaan saatiin 20+20 vaihdetta. CL-mallissa oli 10+10 varustettuna sähköhydraulisella suunnanvaihtajalla ja nappikytkimellä. CX-mallissa tähän oli yhdistetty 2-portainen hydraulinen pikavaihde. Muita CX-mallin varusteita olivat ilmaistuin, säädettävä ohjauspyörä ja teleskooppiset peilit. Sähkönostolaitteen sai lisävarusteena vain CX-malliin. Ohjaamo oli katto-osaa lukuun ottamatta entisellään. Korkeampikattoisessa versiossa oli iso kattoikkuna. Laajemmat varustelumahdollisuudet mahdollisti vuonna 2008 valmistunut uusi ohjaamotehdas, jossa jokainen hytti tehtiin asiakastilauksen mukaan.

Claas Axos 310-340

Xerion-järjestelmätraktorin kolmas sukupolvi esiteltiin edellisen rinnalle syksyllä 2009. Xerion 4500 ja 5000 olivat tuntuvasti aikaisempia suurempia. Esimerkiksi omapaino oli kasvanut 10,2 tonnista 13,4 tonniin. Caterpillarin 12,5-litraisissa moottoreissa oli nimellistehoa 449 ja 487 hevosvoimaa. Vaihteisto oli ZF:n portaaton Eccom 4.5. Akselistot valmisti unkarilainen Raba. Ohjaamo oli ilmajousitettu. Sen melutasoksi ilmoitettiin 69 dB. Ohjaamo pystyttiin kääntämään 30 sekunnissa keskelle tai perään. Sähköjärjestelmä oli 24-volttinen.

Vuoden 2014 mallistosta poistuivat vanhat 3000-sarjan Xerionit. Niinpä mallistoon tuotiin pienitehoisempi 4000. Kääntyvällä ohjaamolla varustetun Trac VC:n rinnalle tuotiin halvempi Trac sekä eteen sijoitetulla ohjaamolla varustettu Saddle Trac. Moottorit vaihtuivat Tier 4 mukaisiksi Mercedes-Benzeiksi, joissa oli päästöjen vähentämiseksi SCR-teknologia. Eccom 4.5:n rinnalla oli saatavilla halvempi ja 700 kg kevyempi Eccom 5.0, jota suositeltiin peltokäyttöön. Akseliväli piteni vuodelle 2014 kymmenellä sentillä.

Vuoden 2020 mallistossa siirryttiin Stage V-päästötasoon. Xerion 4000:n korvasi 30 hv tehokkaampi 4200. Myös muissa malleissa oli entistä enemmän vääntöä. Vakiovarusteena oli Cebis-näyttö ja Cmotion-joystick, jossa oli ohjelmoitavia näppäimiä. Uusissa Xerion Trac TS -malleissa pyörät oli korvattu neljällä telastolla.

Vuoden 2023:ssa 5000:n voimansiirto vaihtui Eccom 5.5:een.

Claas Xerion 4000-5000

Viimeiset Ares-mallit korvattiin vuodelle 2010 Arion 400 -malleilla. Moottorit olivat 4,5-litraisia Deere Power Systemsin tuotteita varustuksenaan yhteispaineruiskutus, takaisinkierrätys ja välijäähdytys. Kunkin mallin CIS-versiossa oli lisäteho-ominaisuus. Kahdella suurimmalla aluevaihteella (yli 6 km/h) tai voimanottoa käytettäessä oli tarjolla 10 hv lisätehoa. Vaihteisto oli Giman Quadrishift eli sama kuin MF:n Dyna-4. Varusteena oli siis neliportainen pikavaihde ja sähköinen aluevaihde. Vaihdeautomatiikka oli lisävaruste. Sähkönostolaitteen nostovoima oli 6,5 tonnia. Hydrauliikka oli avoin. Tuotto oli 60 l/min ja CIS-malleissa vakiona olleen lisäpumpun avulla 98 l/min. Lisävarusteena oli saatavissa myös kaksi sähkölohkoa. Ohjaamo oli suurelta osin sama kuin Areksessa. Melutaso oli 72 dB eli alempi kuin isommissa Arioneissa.

Claas Arion 410-430

Renault aloitti yhteistyön Carraron kanssa vuonna 1986 ja myös Claas jatkoi pienimpien malliensa teettämistä Italiassa. Lähinnä viinin- ja hedelmänviljelyn suunnatut Nectis-mallit korvasi uudistettu Nexos ja sen rinnalle yleiskäyttöön esiteltiin mitoiltaan suurempi Elios. Moottorit valmisti Fiat Powertrain Technologies, mutta kaikissa malleissa oli nyt 4-sylinterinen 3,2-litrainen ahdettu moottori. Voimansiirrossa oli monessa muussakin kompaktitraktorissa käytetyt Carraron vaihtoehdot. Perusvaihteisto oli 12+12 mekaanisella suunnanvaihtajalla. Lisävarusteena sai mekaanisen tai hydraulisen pikavaihteen, jolloin vaihteita oli 24+24. Kehittyneimmässä 24+12 -versiossa oli hydraulinen suunnanvaihtaja ja pikavaihde. Neliveto kytkettiin sähköisesti. Lisävarusteena sai mm. ilmastoinnin, sähkönostolaitteen ja hydrauliikan sähköventtiilit. Ohjaamon melutasoa ei ilmoitettu, mutta ohjaamo oli varsin pelkistetty.

Elioksen rinnalla Claas myi Länsi-Euroopan ulkopuolella Talos-sarjaa, jonka valmistaja oli korealainen LS.

Claas Elios 210-230

Syksyllä 2012 Arionit uudistettiin T4i-vaiheeseen. Keulan muoto oli entistä näyttävämpi. Halvempaa C-mallia sarjassa ei enää ollut. Mallivalikoima siirtyi keskimäärin parikymmentä hevosvoimaa ylös päin. Moottorit olivat Deeren PVX-sarjaa. Urearuiskutusta ei ollut, mutta kaikki muut tunnetut keinot oli käytössä. Kuusiportaisella pikavaihteella varustetusta Hexashift-vaihteistosta oli kolme versiota: Super Eco 40 (1650 r/min), Eco 40 (2000 r/min) ja Eco 50 (2000 r/min). Hydrauliikka oli nyt vakiona kuormantunteva 110 l/min pumpulla myös pienemmissä malleissa. Voiman ulosotossa oli nyt vakiona neljä nopeutta. Ilmoitetut kääntöympyrän halkaisijat olivat entistä suurempia, etuakseli oli edelleen Carraron valmistama. Ohjaamo oli nyt 5-pylväinen eli oikealta puolelta oli jätetty pilari pois. CEBIS-versiossa oli uudistettu näytön (21 cm) sijoitus ja hallinta-joystick. CEBIS-terminaalin yhteydessä varusteluun sisältyi mm. päisteautomatiikka ja vakionopeusmuistit. Ohjaamo oli aina varustettu kierrejousituksella. 650:ssa oli vakiona etuakselin jousitus.

Vuodelle 2014 tuli tarjolle portaaton Cmatic-voimansiirto. Axion-mallien ZF:n sijasta vaihteisto oli Claasin itse kehittämä ja valmistama ja perustui monilevykytkimiin. 50 km/h saavutettiin 1500 kierroksella.

Claas Arion 530-640

Claas lähti mukaan suurimpien vakiomallisten traktorien kisaan syksyllä 2011 esitellyllä Axion 900-sarjalla. Moottorina oli FPT:n 8,7-litrainen Cursor 9, jossa käytettiin SCR-teknologiaa. Suurimmassa mallissa oli tehoa 410 hv. Vaihteisto oli ZF:n portaaton Eccom 3.0, jota Claas kutsui CMATIC:iksi. 50 km/h nopeus saavutettiin 1600 kierroksella. 10 km/h nopeuden tuntumassa voimansiirto oli lähes 100 % mekaanista. Hydrauliikan tuotto oli vakiona 150 l/min ja nostovoimaa 11 tonnia.

Ohjaamo oli täysin uusi 4-pilarinen. Lähes kaikki hallintalaitteet oli keskitetty kyynärnojaan, jossa oli myös CEBIS-näyttö ja Xerionin kaltainen ajokahva. Ohjaamon kierrejousituksessa oli 10 cm joustovara. Melutasoksi DLG mittasi 75,7 dB.

Claas Axion 920-950

Uudistettu Axion 800-sarja esiteltiin syksyllä 2013. Moottoreissa siirryttiin Fiat Power Trainin NEF:eihin. SCR-teknologialla ja oksidointikatalysaattorilla varustetuissa moottoreissa oli suunnilleen saman verran tehoa kuin aikaisemmissa malleissa oli ollut lisäteho-ominaisuudella. Vaihteistot olivat Giman Hexashift 6-portaisella pikavaihteella ja vaihdeautomatiikalla sekä ZF:n uusi portaaton Terramatic. Portaattomissa CMATIC-versioissa moottorin tyyppihyväksyntätehot olivat hieman suuremmat (810: 229 hv, 830: 240 hv ja 850: 261 hv). Hydrauliikkaan oli nyt mahdollista saada 7 sähkölohkoa. CIS-versiossa lohkot olivat mekaaniset. Voiman ulosottoon oli mahdollista saada myös nopeus 1000E.

Painoa oli yli 9,5 tonnia eli yli 2 tonnia enemmän kuin edelliselle mallille ilmoitettiin. Ohjaamo oli nyt nelipilarinen eli sama kuin 2 vuotta aiemmin esitellyssä Axion 900:ssa. Melutasoa ei ilmoitettu, mutta Profi mittasi 73 dB. Axion 800 valittiin Vuoden Traktoriksi 2014.

Vuoden 2016 uutuus oli lisäteho-ominaisuudella varustettu Axion 870. Vuonna 2017 tuli keskitason varustelu CIS+, jossa oli mm. 7″ värinäyttö etupilarissa, ajotietokone ja hydrauliikan sähköventtiilit. Cebis-versioon tuli samaan aikaan 12″ kosketusnäyttö. Hydrauliikan tuotto nousi vakiona 150 litraan minuutissa ja lisävarusteena sai 200 l/min.

Vuoden 2014 lopussa Claas esitteli Axos-malliston tilalle uuden Atos-sarjan. Tätä mallia Claas ei kuitenkaan ollut kehittänyt tai valmistanut itse, vaan se oli SDF:n Italiassa valmistama johdannainen D-F 5- ja Same Explorer-malleista. Samen intialaisia FARMotion-moottoreita oli käytössä sekä 3- että 4-sylinterisenä. Kaikissa moottoreissa oli yhteispaineruiskutus, välijäähdytin, viskotuuletin, oksidointikatalysaattori ja pakokaasujen takaisinkierrätys. Perusvaihteisto oli 10+10 ja suunnanvaihtaja vakiona mekaaninen, lisävarusteena hydraulinen. Hydraulinen pikavaihde kaksinkertaisti lisähintaan vaihdemäärän 20+20:een. Tehokkaimpaan malliin sai myös 3-portaisen pikavaihteen.

Nostolaite oli joko mekaaninen tai sähköinen. Nostovoimaa löytyi vakiona 3600 kg. Nelivedon, lukkojen ja voa:n kytkentä oli sähköinen. Hydrauliikkaan sai lisähintaan 60 litran ECO-pumpun, joka antoi täyden tuoton 1600 kierroksella. Lisävarusteena hydrauliikkaan sai yhden sähkölohkon.

Vuonna 2019 mallistoa karsittiin ja 4-sylinterisiin malleihin sai lisävarusteena 90 l/min hydrauliikan. Perusvaihteistoksi 3-sylinterisiin tuli 8+8.

Claas Atos 220-350

Syksyllä 2014 esiteltiin uusi Arion-sarja, jossa oli kaksi aikaisempaa pienempää mallia. Nämä korvasivat osaltaan postunutta Axos-mallistoa, jonka tilalle tuotiin SDF:n valmistama Atos. Moottori oli kaikissa 400-sarjan Arioneissa vaihtunut FPT:ksi. Italialaismoottorit olivat 4,5-litraisia ja niissä oli urearuiskutus ja oksidointikatalysaattori. Vaihteisto oli edelleen Giman 16+16 neliportaisella pikavaihteella ja sähköisellä aluevaihteella eli käytännössä sama kuin MF:n Dyna-4. Etuakseli oli Carraron valmistama. Nostovoima oli aikaisempaa pienempi: kahdessa pienimmässä 4500 kg ja suuremmissa 5750 kg. Mitoitus oli kategorian 3 mukainen.

Hydrauliikassa perusversio oli 60 l/min pumpulla. Useimmissa maissa oli vakiona lisäpumppu, jolloin tuottoa oli yhteensä 98 l/min. Lisähintaan sai suljetun järjestelmän 110 l/min pumpulla. Perusrakenteeltaan Renault-ajalta peräisin ollut ohjaamo oli nyt vaihdettu kokonaan uuteen 6-pilariseen. Korkeakattoisessa versiossa oli suuri kattoikkuna. Monitoimikahva oli nyt samantyyppinen kuin isommissa Arioneissa. Melutasoksi ilmoitettiin 73 dB. Neliveto- ja lukkoautomatiikat olivat vakiona. Etuakselin jousituksen sai lisävarusteena, vaikka 50 km/h versiota ei ollutkaan saatavissa. CIS-versiossa oli perusmallin lisäksi vaihdeautomatiikka, ajotietokone ja mahdollisuus hydrauliikan sähköventtiileihin.

Keväällä 2018 tarjolle tuli 6-vaihteinen pikavaihde (sama kuin MF:n Dyna-6), CIS+ versio isommalla värinäytöllä sekä matalakattoinen versio.

Claas Arion 410-460

Maaliskuussa 2021 päivitettiin Arion 400-sarja. 4,5-litraiset neliventtiilitekniikalla varustetut FPT-moottorit olivat nyt Stage V mukaisia. Malliston huipulle esiteltiin maksimiteholtaan 155-hevosvoimainen Arion 470. Uutta oli lisäteho Arion 440:ssa ja suuremmissa. Arion 430:sta lähtien ahtimet oli varustettu hukkaportilla. Vakiohydrauliikka oli varustettu avoimen järjestelmän 60 tai 100 l/min pumpulla. Uutuus oli 150 l/min suljettu järjestelmä. Myös 110 l/min suljettu järjestelmä oli edelleen tarjolla. Suljetun järjestelmän yhteydessä sai lisävarusteena sähköventtiilit. Vaihteistovaihtoehdot olivat edelleen 16+16 ja 24+24, jotka vastasivat MF:n Dyna-4 ja Dyna-6 -vaihteistoja. Neliveto oli nyt mahdollista kytkeä automaattisesti pois päisteissä etupyöriä käännettäessä. Huippunopeus oli 40km/h. CIS-versiossa oli perusmallin lisäksi kierroslukumuistit, käsinojan joystick ja näyttö sekä 100 l/min pumppu. CIS+:sa oli suljettu hydrauliikka, värinäyttö etupilarissa sekä monipuolisempi joystick. Ulkonäköä oli uudistettu, mutta ohjaamo oli lähes ennallaan. Uusi versio oli 5-pilarisella ohjaamolla ja polykarbonaattisilla sivulaseilla varustettu varustettu kunnallisteknisiin töihin suunnattu Arion 400 M.

Claas Arion 410-470

Kesällä 2023 esiteltiin Elios 300 -sarja. Pienempien Elios-mallien tapaan se oli Carraron valmistama ja varustettu 3,6-litraisilla FPT-moottoreilla, joissa oli hukkaporttiahdin, viskotuuletin, urearuiskutus, hiukkassuodatin ja oksidointikatalysaattori. Tehoa oli 85…103 hv. Elios 200-sarjasta poiketen perusvaihteita oli viisi eli vaihteita kaikkiaan 30+15. Hydraulinen pikavaihde, hydraulinen suunnanvaihtaja ja nappikytkin olivat vakiona. 40 km/h saavutettiin 1750 kierroksella. Hydrauliikassa oli avoin järjestelmä ja pumpun tuotto 60 tai 87 l/min. Lisävarusteena sai sähköventtiilit ja hydraulisen jarruventtiilin. Ohjaamo oli 300-sarjassa tasalattiainen. Ilmastoinnin, ilmajousitetun istuimen ja Stop-Go -järjestelmän sai lisävarusteena. Ohjaamon melutaso oli 73 dB.

Claas Elios 320-340

Abati Titanium

Acam

Ackermeister

Acremaster

Aebi

Aecherli

Aérocentre

Agco

Agco-Allis

Agcostar

Agra Farmer

AgraCat

Agrale

Agrar

Agratrac

Agri

Agri Boss

Agri King

Agri-Power

Agria

Agricat

Agrico

Agrifarm

Agrifull

Agrinar

Agrindo

Agrip

Agrisa-Bungartz

Agrison

Agritec

Agritech

Agromash

Agroservis

Agrostroj/Agrozet

Agtor

AgTrac

AH-Goldoni

Airone

Al-Frat

Al-Ghazi

Al-Jadah

Al Jahad

Allgaier

Allgaier-Suisse

Allis-Chalmers

Alpenland

Alpina Oekonom

Altai

Amat-Calvet

Amobil

AMOG

Angad

Ansaldo

Ansaldo Fossati

Antar

Antonio Carraro

Apache Solis

Aprile

Arbos

Arbos Bubba

Arjun

ArmaTrac

Arnoux

Arvid

Ascot Universal

Asian Tractors

Astoa

Austin-Leyland

Austrak

Austro

Aveling-Marshall

Avenger

Avery

Avto

B.M.B President

Babiole

Baldwin

Baltiets

Balwan

Bamford

Barreiros

Basak

Bauchet

Bautz

Bean

Harkov

Vladimirets

Kirovets

YuMZ

Belarus

Bell

Benye

Beriko

Bernard

Bernardin

Bernson

Big Bud

Viimeksi lisätyt koneet

Lähetä palautetta

Tervetuloa Koneviestin uuden Konedata-palvelun betaversioon! Palvelu tarjoaa yli 8000 traktorin ja puimurin tekniset tiedot. Palvelua kehitetään, joten arvostamme palautettasi.

Anna palautetta

Kuuntele uusin jakso

Kuuntele Suomen koneuskottavinta podcastia koneosaajille ja koneista kiinnostuneille.

Konepodi

Näköislehtiarkistoon

Koneviestin uudistunut näköislehtiarkisto on nyt täällä. Lue konearviot, korjausohjeet ja käyttövinkit vuodesta 1952 lähtien.

Claas

Claas Xerion 2500-3000

Claas Ares 816 RZ – 836 RZ

Claas Ares 546 RX – 696 RZ

Claas Atles 926 RZ – 946 RZ

Claas Celtis 426-456

Claas Nectis VL 217-267

Claas Xerion 3300-3800

Claas Ares 547-697

Claas Axion 810-850

Claas Arion 510-640

Claas Arion 610 C – 630 C

Claas Axos 310-340

Claas Xerion 4000-5000

Claas Arion 410-430

Claas Elios 210-230

Claas Arion 530-640

Claas Axion 920-950

Claas Axion 800-870

Claas Atos 220-350

Claas Elios 210-240

Claas Arion 410-460

Claas Arion 510-660

Claas Axion 920-960

Claas Axion 800-870

Claas Arion 410-470

Claas Axos 230-240

Claas Elios 320-340

Claas Xerion 12.590-12.650

Claas Axos 3.95 – 3.120

Traktorit | Agritechnica 2025 -traktoriuutuudet: Sähköä, autonomiaa ja perinteisiä dieselratkaisuja

Koneet ja kulkuneuvot | Harrastuksesta jalostui yhden miehen traktoribisnes – ”Vuonna 2010 innostuin ostamaan Hollannista traktorin: Riskikerroin oli korkea”

Koneet ja kulkuneuvot | Traktorikaupassa toiveikkaita merkkejä käänteestä

Traktorit | Rehunteossa Valtran S-sarjan tehokkain malli S416 – Droop-asetus vaikuttaa silppuriyhdistelmän käyttöön ratkaisevasti

Traktorit | Urakoitsijan kokemuksia traktorista maansiirtotöissä – töitä riittää myös talveksi

Maatalouskoneet | Arvostettu traktorimerkki sai alkunsa itsekulkevasta niittokoneesta – nykyisin Johann Georg Fendtin luoma yritys on osa monikansallista AGCO-konsernia

Huolto | Lisää lämpöä vanhaan traktoriin – uuden lämmityslaitteen asennuksen jälkeen myös varpaat pysyvät lämpiminä